Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nokia velkaantuu nopeasti – Pian velkaa on jo 180 miljoonaa, mutta sisäilmaongelmien pilaamien koulujen ja terveyskeskuksen tilalle on pakko rakentaa uutta

Nokian kaupungin velka kasvaa nopeasti kuin bernhardinkoiran pentu. Asukasta kohden laskettuna Nokian velka on kasvanut kolmessa vuodessa lähes 40 prosenttia vuoden 2015 lopusta vuoden 2018 loppuun. Euroissa mitattuna kaupungin velka on kasvanut 66 miljoonasta yli 92 miljoonaan. Tilanne on entistä hankalampi, kun katsotaan konsernivelkaa eli Nokian kaupungin ja sen yhtiöiden velkaa. Tämän runsaan 33 000 asukkaan kaupungin konsernivelka oli neljässä vuodessa paisunut 50 prosenttia ja oli viime vuoden lopussa 157 miljoonaa. Sisäilmaongelmat piinaavat kouluja ja terveyskeskusta Nokian kaupungin velka on silti linjassa verrattuna Pirkanmaan kuntien keskiarvoon. Tampereen ympäryskunnista enemmän velkaa asukasta kohden on Lempäälällä, Tampereella ja Vesilahdella. Konsernivelalla mitattuna Nokian velka asettuu jopa alle Pirkanmaan kuntakonsernien keskiarvon suhteutettuna asukaslukuun. Tampereen ympäryskunnista Nokiaa velkaisempia kuntakonserneja on kaksi: Tampere ja Lempäälä. Ei siis pitäisi olla syytä rypistää otsaansa, mutta tässä kohdin tulee mutta. Nokian kaupunki ei ole vain velkaantunut viime vuosina, vaan velkaantuu lähivuosina merkittävästi lisää. Muiden kasvukuntien tapaan Nokialla on suorastaan ruuhkaa investoinneista. Suurin osa niistä on välttämättömiä niin, ettei kaupungilla ole niistä ulospääsyä. Nokia on investointilistansa valossa kuin ajankuva kunnista, joiden rakennuksia sisäilmaongelmat vaivaavat, mutta Nokialle niitä on osunut ehkä tavallistakin raskaampi rypäs. Sisäilmaongelmien pilaamia tai muiden puutteiden vaivaamia kouluja ovat muun muassa Emäkosken , Nokianvirran, Kankaantaan ja Myllyhaan koulut ja lukio . Lisäksi Nokian terveyskeskus kärsii vakavista sisäilmaongelmista. Kaupungin on rakennettava sen tilalle uusi hyvinvointikeskus. Jätevedenpuhdistamo tarvitsee kymmeniä miljoonia Lähivuosina Nokian on rakennettava myös vähintään 30 miljoonaa maksava uusi jätevedenpuhdistamo, joka näillä näkymin tehdään Nokian Koukkujärvelle. Nokia ei halunnut mukaan Tampereen seudun yhteiseen Sulkavuoren jätevedenpuhdistamoon, vaan rakentaa oman puhdistamon. Rakentamista ei voi siirtää, sillä nykyinen puhdistamo toimii pian jo ympäristölupansa jatkoajalla. – Tutkimme parhaillaan uuden puhdistamon siirtoviemäreiden reittivaihtoehtoja, Nokian Veden toimitusjohtaja Ilkka Laukkanen kertoo ja sanoo, että vaikka Nokian puhdistamo kymmeniä miljoonia maksaakin, se tulee silti tiettävästi edullisemmaksi kuin Nokialle olisi tullut osakkuus Sulkavuoren puhdistamossa. Huonokuntoinen uimahallikin odottaa joko peruskorjausta tai uuden rakentamista. Sille on varattu nyt suunnittelurahaa ja sen mahdollista uutta sijaintia mietitään. Alkuvuodesta valmistuva uusi kirjasto ja muutama vuosi sitten tehty jättihanke, Häpesuon vanhan kaatopaikan miljoonapuhdistus painavat nekin kaupungin taloutta. Talousjohtaja ei ole huolissaan Nokian kaupungin talousjohtaja Mikko Koskela ei ole Nokian taloustilanteesta huolissaan. Vaikka velka kasvaa investointisuman vuoksi, kyse ei hänen mielestään ole hallitsemattomasta kasvusta. – On kyse merkittävästä velkaantumisesta, mutta velan määrällä vertailtuna Nokia sijoittuu nyt kuntien keskikastiin ja useimmilla muillakin kunnilla on velkaantumispainetta. Koskela katsoo Nokialla olevan velkaantumiseen perusteltuja syitä:  Häpesuon vanhan kaatopaikan puhdistaminen oli epätavanomainen operaatio eikä huonokuntoisten koulujen remonttia voi lykätä. –  Nokia kartoitti vastuullisesti rakennustensa kunnon ja havaitsi osassa niistä perustavanlaatuisia ongelmia, minkä vuoksi rakennusten tasearvoja jouduttiin arvioimaan uudelleen ja käyttöikää lyhentämään. Tämä toi neljälle vuodelle yli 10 miljoonan euron lisäpoistot. Tästä vuodesta lähtien ne eivät kuitenkaan enää rasita kaupungin taloutta. Harmillista, että huonokuntoisia kiinteistöjä löytyi niin monta. Koulut vaihtavat paikkaa Nokialla on tutkittu vaihtoehdot, milloin ja mihin uudet koulut kannattaa tehdä, jotta kustannukset pysyvät mahdollisimman matalina. Niinpä tarkastelun seurauksena esimerkiksi Nokian lukio siirtyy Tampereen ammattiopiston Tredun kanssa uuteen yhteiseen kiinteistöön, ja Nokianvirran yläkoulu ja Kankaantaan alakoulu saavat yhtenäiskoulun lukion tontille. Koskela uskoo, että Nokia selviää veloistaan, kunhan taloutta hoidetaan tarkasti. Erityisesti hän haluaa vaalia taseeseen kertynyttä niukkaa ylijäämää. Se huolettaa häntä enemmän kuin velka. – Vuonna 2018 taseen ylijäämä oli enää 5,6 miljoonaa ja se hupenee. Tulos on pidettävä positiivisena. Nokian kaupunki on tehnyt jo viisi vuotta peräkkäin alijäämäisen tuloksen ja tekee sen myös viime vuodelta. Lautakunnille on tähdennetty talouskuria, kun ne tekevät talousarvioehdotuksiaan. Lisäksi Nokia tekee säästö- ja tulonmuodostusohjelman, johon se yrittää löytää säästöjä ja lisätuloja. Nokia myös korotti tälle vuodelle veroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä 21:een. Lue myös: VM huolestui kuntien velkaantumisvauhdista – "Suurin piirtein jokaisen sairaanhoitopiirin pihalla seisoo nostokurki" Kahdenlaisia velkaantujia Valtiovarainministeriön tunnuslukujen mukaan Suomessa on kolme kriisikuntaa: Honkajoki, Kyyjärvi ja Vehmaa. Kertyneen alijäämän mukaan heikoimpien kuntien joukkoon kuuluu Pirkanmaalta Akaa. Muiden kriteerien perusteella Pirkanmaalta ongelmia on myös Kihniöllä. Kuntien velka on kasvanut nopeasti 2000-luvulta alkaen, mihin Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio näkee tärkeimmäksi syyksi kuntien tehtävien jatkuvan lisäämisen. Silti kunnat eivät Punakallion mukaan ole velkaantuneet niin pahoin kuin ennusteissa on tavattu maalailla. Velkaantuvia kuntia on kahdenlaisia: kasvukuntia, joihin pitää kiireesti rakentaa lisää kouluja ja päiväkoteja ja toisaalta kuntia, jotka tyhjenevät poismuuton ja väestön ikääntymisen vuoksi. Näistä vaikeammassa tilanteessa Punakallion mielestä ovat veropohjaansa menettävät tyhjenevät kunnat. Lue myös: Akaassa on edessä kriisikuntaselvitys – talous on yli kymmenen miljoonaa euroa miinuksella