Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Aamulehden tasa-arvoiset ammattinimikkeet: tästä siinä on kyse ja tästä ei – Katso titteleiden luettelo sekä yleisimmät kysymykset ja vastaukset

Aamulehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin. Siihen kuuluu, että avaamme toimintatapojamme. Täältä voit lukea lisää juttuja, joissa kerromme Aamulehden journalismista. Tämän jutun lopussa on käyttämiemme ammattinimikkeiden luettelo ja osoitteet, joihin voi jättää kommentteja ja uusia ehdotuksia. Aamulehti päätti syyskuussa 2017 luopua sukupuolittavista ammattinimikkeistä. Esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä käytetään Aamulehdessä nykyisin titteliä eduskunnan puheenjohtaja ja lentokoneen perämies on kakkospilotti. Tässä linjauksesta kertonut pääkirjoitus: Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit – eduskunnan puhemies on jatkossa puheenjohtaja Mihin tällä pyritään? Mitä väliä on jollain mies-loppuisilla titteleillä? Vältämme luomasta mielikuvaa, että jotkin ammatit ovat vain miesten tai naisten omaisuutta. Tämä tukee tasa-arvoista mahdollisuutta päätyä ammatteihin. Lisäksi on erikoista käyttää naisista mies-loppuisia termejä. Kääntäen: monien mielestä oudolta kuulostaisi "eduskunnan puhenainen Mauri Pekkarinen" tai "kirkkorouva Matti Virtanen". Sanoilla on väliä, ja erityisesti niillä on väliä mediassa, josta niitä luetaan miljoonia ja taas miljoonia kertoja. Sanat kertovat maailmasta mutta myös muokkaavat ajatteluamme ja asenteitamme. Näin pääkirjoituksemme perusteli ratkaisua syyskuussa 2017: "Kieli on keino jäsentää maailmaa. Kieli myös määrittelee ajattelua ja ohjaa tulkintaa tahattomiinkin suuntiin. Lehtitekstin ei ole syytä olla voimistamassa ajatusta, että joku ammatti tai tehtävä on erityisen miehinen (tai naisinen). Piilomaskuliinisuus on hyvä yrittää piilottaa lopullisesti". Kielitieteilijöiden piirissä sukupuolittunutta kieltä on tutkittu ja siitä on puhuttu vuosikymmeniä. Aiheesta voi lukea syvällisesti vaikkapa Mila Engelbergin vuodelta 2016 olevasta väitöskirjasta Yleispätevä mies: Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus . Suomen kielen lautakunta suositti sukupuolineutraaliin kielen edistämistä jo kymmenen vuotta ennen Aamulehden linjausta. Euroopan neuvosto kehotti välttämään kielellistä seksismiä jo vuonna 1990 . Järjestöjen tai ammattien nimiä on muutettu naisiin viittaavista neutraaleiksi siinä vaiheessa, kun ennen naisvaltaisille aloille on alkanut tulla miehiä. Esimerkiksi Suomen papinemäntien liitto muuttui Papinpuolisoiden liitoksi, kun naispapit yleistyivät evankelisluterilaisessa kirkossa. Miehet eivät toimi lentoemäntinä, vaan heitä varten on nimike stuertti. Lue lisää: Kotimaisten kielten keskuksen linkkivinkit kielestä ja sukupuolesta. Sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden lisäksi pyrimme myös välttämään turhaa sukupuolen korostamista esimerkiksi "naisyrittäjyyden" tai "naisurheilun" kaltaisissa ilmauksissa – ellei sukupuolella ole asian kannalta erityistä merkitystä. On perusteltua kirjoittaa nais piispasta, jos kyseessä on Suomen ensimmäinen naispiispa. Siinä sukupuolen esiintuomisella on merkitystä, koska ensimmäisen naispiispan valinta kertoo asennemuutoksista kirkon ja laajemmin yhteiskunnan piirissä. Kysymyksiä ja vastauksia Pyykkihenkilölläkö tässä nyt ripustetaan? Ei. Pyykkipoika ja pissapoika eivät ole ammatteja tai titteleitä. Tämänkaltaiset sanat ovat osa suomen kielen rikkautta ja nokkeluutta, ja sitä mielellään myös vaalimme. "Sukupuolta ei ole syytä häivyttää elämästä. Meitä on monenlaisia ja erilaisia, onneksi. Koko suomen kieltä ei myöskään ole syytä muuttaa, ainakaan sanomalehdessä. Ukko pitäköön varpaansa" , kirjoitimme syyskuussa 2017. Miten lukija voi tietää, mistä oikeasti on kyse? Teette linjauksellanne asiavirheitä. Yksiselitteinen ja ymmärrettävä journalistinen kieli on aina ehdoton vaatimus. Lukijalle ei saa syntyä mitään sekaannuksen vaaraa. Huolehdimme, että asiayhteys on riittävän selvä, kerromme ammattinimikkeiden linjauksestamme jutun yhteydessä ja tarvittaessa mainitsemme alkuperäisen nimikkeen. Emme muuta suoria haastattelusitaatteja, emme myöskään erisnimiä kuten Veturimiesten liitto. Voimme kyllä kutsua liittoa yleisnimellä veturinkuljettajien liitto tai veturinkuljettajia edustava liitto. Esimerkiksi juuri veturinkuljettajien liitto -nimityksen käytöstä on kanneltu Julkisen sanan neuvostoon, joka median itsesääntelyelimenä valvoo Journalistin ohjeiden noudattamista. Neuvoston vapauttavan ratkaisun mukaan "tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta." Jos siteeraamme suoraa lainkohtaa, jossa puhutaan luottamusmiehistä, emme muuta sitäkään suoraa siteerausta. Muussa tekstissä ja titteleinä puhumme pääluottamushenkilöistä. Pyrimme valinnoissamme punnitsemaan tekstin sisältöä ja tekstin tyylilajia. Jos artikkeli koskee esimerkiksi nimismiesten historiaa, ei ole järkevää muuttaa nimitystä nimismies muuksi. Vaikkapa Kari Häkämiehen nimeä ei tietenkään muuteta uutisteksteihin, vaikka vääräleuka vapaa kolumnistimme Matti Pitko on sitä innostuneesti yrittänyt . Pakinassa voi näin tehdä – se on tyylilajiltaan mielipiteellinen, vapaa ja humoristinen. Jos pyrkimyksistämme huolimatta havaitset sekaannuksen vaaran, ole yhteydessä, niin korjaamme asian. Voit esimerkiksi lähettää sähköpostia uutisdeskiin osoitteeseen al.online@aamulehti.fi tai soittaa numeroon 0106653116. Miten te voitte omin päin muuttaa virallisia termejä? Monistakin tahoista ja yhteisöistä käytetään journalismissa säännöllisesti nimeä, joka poikkeaa niiden virallisesta nimestä. Kirjoitetaan demareista, hallituksesta ja Venäjästä, vaikka niiden viralliset nimet ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, valtioneuvosto ja Venäjän federaatio. Sama koskee titteleitä: journalismissa voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä johtaja, vaikka johtajan työnantaja käyttäisi titteliä senior vice president. Myös yritysten nimiä voidaan korjata suomen kielen normien mukaisiksi, jos ne ovat rankasti yleisen kielitajun vastaisia. Esimerkiksi Pohjola Sairaala voidaan journalistisessa kielessä kirjoittaa Pohjola-sairaala. Mitä yleisö sanoi ja mitä tästä seurasi? Aamulehden linjaus herätti laajaa keskustelua puolesta ja vastaan. Osa piti sinnikkäästi kiinni perinteistä, osa kiitti ajatusta ja toivoi tavan leviävän. Keskustelua on herättänyt myös joidenkin yksittäisten sanojen, esimerkiksi varussotilaan käyttö. Keskustelu laajeni, ja aihepiiristä keskusteltiin muutenkin kuin Aamulehden linjauksen kannalta. Muun muassa Yleisradio alkoi pohtia uutta nimikettä yleisöasiamiehelle ja päätyi vuorovaikutuspäällikköön. Perustettava ruoka-asiamiehen virka sai kritiikkiä pestin nimestä. Kirkon piirissä on pohdittu jo aiemmin kirkollisten termien muuttamista, mutta asiasta teetetty kysely sattui valmistumaan suunnilleen samaan aikaan Aamulehden päätöksen kanssa. Esimerkiksi tuomio-alkuisia nimikkeitä pidettiin kyselyssä jopa pelottavina ja luotaantyöntävinä. Viime syksynä myös Kela mietti osaltaan kielenkäyttöä. Se pohti, syrjiikö äitiyspakkauksen nimi miehiä ja isejä ja pyysi ehdotuksia pakkauksen uudeksi nimeksi. Keskustelun jälkeen nimi päätettiin pitää ennallaan. Myös Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto SAJL alkoi miettiä omalta osaltaan lajin tasa-arvoa ja esimerkiksi lajinsa termistöä . Minulla on parempi ehdotus titteliksi – minne lähetän? Sähköpostitse osoitteeseen hanna.haukijarvi@aamulehti.fi, uutisvinkkisivullemme tai postitse: Aamulehti, toimitus, PL 327, 33101 Tampere. Lue lisää: Varussotilas, baarikko ja lähijohtaja – Näin Aamulehden lukijat korvaisivat sukupuolittuneet tittelit Kaikkien nimikkeiden luettelo Alla on luettelo, jota käytämme työmme apuna. Sen koostamisessa meitä on auttanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Luettelo ei suinkaan kata kaikkea ja elää edelleen. Lue lisää: Sukupuolineutraalin sanan sokea sanoma Lue lisää: Puhemiehen muuttaminen puheenjohtajaksi tyrmättiin eduskunnassa – "Vanhahtava nimike tuo arvokkuutta" Lue lisää: Titteli jalkoväliin katsomatta – eduskunta voisi napata kiinni Aamulehden avauksesta Lue lisää: Aamulehti palkittiin sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistään: "Sillä on merkitystä, sanotaanko mies vai henkilö"