Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Analyysi: Puolan vaalitulos oli odotettu, mutta Suomen puheenjohtajuuskauden kärkitavoitteen kannalta kiusallinen

Puolan vaalitulos pitää yllä jännitettä maan ja Euroopan unionin välillä. Vaikka virallisia tuloksia odotetaan vasta tiistaiksi, näyttää siltä, että voitto Puolan parlamenttivaaleissa on menossa konservatiiviselle Laki ja oikeus -puolueelle (PiS). PiS-puoluetta on arvosteltu muun muassa oikeuslaitoksen murentamisesta tuomareita vaihdattamalla. Puolueen katsotaan myös muovanneen puolalaisesta mediasta oman äänitorvensa sekä ottaneen tietoisesti etäisyyttä EU:n arvoihin. Suomen kannalta vaalivoiton tekee kiinnostavaksi se, että Suomen puheenjohtajuus EU:ssa jatkuu vuodenvaihteeseen asti. Yksi puheenjohtajuuden keihäänkärjistä on ollut EU-tukien sitominen niin sanottuun oikeusvaltioperiaatteeseen, kuten oikeuslaitoksen ja median riippumattomuuden kunnioittamiseen. Puolan vaalit osuivat juuri EU:n huippukokouksen alle. Suomen on määrä tuoda torstaina käynnistyvään Eurooppa-neuvostoon alustava esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä eli kehysbudjetista. Yksityiskohtaisen esityksen aikaansaamista koheesiorahoituksen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen on pidetty hankalana, sillä rahoituskehyksestä tarvitaan Eurooppa-neuvostolta yksimielinen päätös. Tällöin EU:n ongelmatapauksina pitämien Puolan ja Unkarin äänet ovat yhtä painavia kuin muiden jäsenmaiden. Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi kaksi viikkoa sitten, ettei mikään jäsenmaa suoranaisesti vastusta Suomen tavoitetta sitoa EU-budjettia oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Myös Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vakuutti Lännen Median jutussa viime torstaina jäsenmaiden tahtoa kytkeä rahoitus oikeusvaltioperiaatteeseen. Suomen ajamaa mallia on silti jo etukäteen arvosteltu laimeaksi kompromissiksi, joka sijoittuu parlamentin mallin ja komission mallin välimaastoon. Arvostelijoiden joukkoon kuuluu muun muassa Petri Sarvamaa (EPP/kok.) – Rinteen mukaan jäsenmaiden neuvoston yhteisymmärrys koskee vain yleistä EU-tukiin liittyvää korruptiota ja rahojen väärinkäyttöä, ei oikeusvaltiota. Ensireaktioni tämän asetuksen pääneuvottelijana on varautunut. Rinteen kuvaama vesisopu on todella kaukana komission esityksestä ja parlamentin kannasta, Sarvamaa ruoski tiedotteessaan. Suomen kannalta Puola on ollut Unkaria helpompi tapaus, sillä maassa ei ole noussut samanlaista puheenjohtajamaan vastaista mediakampanjaa kuin Viktor Orbánin Unkarissa. Siellä valtapuolue Fidesz on hallitusta lähellä olevan median avustuksella useaan otteeseen hyökännyt Suomea vastaan kyseenalaistaen oikeusvaltion toiminnan maassa, joka ajaa sitä rahanjaon kriteeriksi. Kun uudesta rahoitusmallista aikanaan on päästy sopuun, voidaan arvioida, onko malliin kohdistetussa kritiikissä ollut perää vai onko Suomi onnistunut luovimaan ratkaisun, jolla voi olla todellisia vaikutuksia. Jos malli hyväksytään ilman Unkarin ja Puolan merkittävää vastustusta, arvostelijat saavat tukea kritiikilleen. Laihakin sopu voi silti olla parempi kuin lihava riita yhteisössä, jossa lähes 30 maan orkesteri yrittää soittaa samaan tahtiin.