Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Huuhkajien EM-paikka ei täytä Tammelan stadionia – haihattelulle ei ole sijaa, jos jalkapallo haluaa haastaa jääkiekon

Tuleva lauantai 30. marraskuuta antaa viimeisen lähtölaukauksen kautta aikain kotimaiselle jalkapallovuodelle 2020. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa ensi kesänä historiansa ensimmäisen kerran EM- tai MM-turnauksessa. Lauantaina arvotaan tulevan kesän EM-kisojen alkulohkot. Suomi saa tietää kolme vastustajaansa sekä sen pelaako Huuhkajat Rooman ja Bakun vai Pietarin ja Kööpenhaminan isännöimässä lohkossa. EM-turnauksesta on helppo ennustaa suurta suomalaista jalkapallohuumaa, tuli voittoja tai ei. Etenkin, jos Suomi pelaa Pietarin–Kööpenhaminan lohkossa, paikalla on varmasti tuhansia, kenties yli kymmenenkin tuhatta suomalaista fania. Historiallisten, päättyneiden EM-karsintojen jälkeen alkoi keskustelu siitä, miten jalkapalloväki käyttää etsikkoaikansa. Buumi on päällä, mitä seuraavaksi? Voisiko jalkapalloliiga jopa nousta Suomen seuratuimmaksi urheilusarjaksi ohi jääkiekon Liigan? Mallia jääkiekosta Suomalaiselle palloilukulttuurille on tyypillistä, että mikäli jossain lajissa saavutetaan hienoa maajoukkuemenestystä, aletaan kuvitella, että pian kotimaisen liigan katsomot täyttyvät, päättäjät uivat Roope Ankankin kateuden partaalle saavissa rahakylvyissä ja pelaajat revitään isoilla sopimuksilla maailmalle huippuseuroihin. Paljastus: näin ei käy. Otetaan esimerkiksi koripallo. Suomen miesten koripallomaajoukkue on elänyt 2010-luvulla kovinta huumaansa ja yltänyt parhaalle urheilulliselle tasolleen sitten Kalevi Tuomisen johtaman 1960-luvun joukkueen. Monet odottivat, ja odottavat yhä, että Susijengi-buumi rantautuisi miesten Korisliigaan ja muuttaisi puolapuut koreiksi areenoiksi ja makkaramyynnin miljoonaluokan liikevaihdoksi. Näin ei ole käynyt, vaikka Korisliigassa pelaa tälläkin hetkellä Teemu Rannikon , Shawn Huffin ja Tuukka Kotin kaltaisia Susijengi-hahmoja. Ei lähelläkään. Todellinen työ on näet jäänyt tekemättä. Maajoukkuebuumi voi synnyttää lajiliiton kassaan hetkellistä kilinää ja tuoda lisää junioreita lajin pariin, mutta mikäli tuota menestystä, näkyvyyttä ja rahaa ei investoida oikeisiin asioihin, kuten kotimaiseen liigaan, olosuhteisiin, valmennukseen kaikilla tasoilla ja pelaajakehitykseen, maajoukkueen tuoma huuma valuu lopulta hukkaan. Jääkiekko on ollut ainoa laji Suomessa, joka on siirtänyt maajoukkuehuuman koko lajin ja SM-liigan hyväksi. Temppu tehtiin vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen ja sen arkkitehteina olivat Kalervo Kummola ja kumppanit. Nyt jalkapalloliiton puheenjohtaja Ari Lahdelta ja kumppaneilta odotetaan vastaavia urotekoja. Urakka on vasta alkamassa. Vain kovalla työllä jalkapallo voi nousta edes lähelle jääkiekon asemaa Suomessa.