Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

OAJ:n Luukkainen tyrmää tarkat korotusprosentit – Tehy vaatii 1,8 prosenttia ylimääräistä kymmenen vuoden ajan

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tyrmää tarkoista palkankorotusprosenteista puhumisen tässä vaiheessa työmarkkinavuotta. – Jokainen voi ajatella, miten realistista esimerkiksi on, että nyt palkkapöydässä sovittaisiin, että maksetaan 10 vuotta eteenpäin 1,8 prosenttia ylimääräistä. Ongelmallista on jo sen määrittäminen, että suhteessa mihin. Kukaan ei siihen työnantajapuolella sitoudu, koska emme tiedä yhtään talouskehityksestä niin pitkäksi ajaksi, hän sanoo.​ Keskustelu naisvaltaisen julkisen sektorin palkkakehityksestä on toki Luukkaisen mukaan oikea-aikaista ja välttämätöntä.​ OAJ:lläkin on jo omat tavoitteensa katsottuna. ​ Muiden muassa luokanopettajia edustavan järjestön mielestä julkisen sektorin palkkakehityksen ja kilpailukyvyn takamatkaa pitäisi kuroa kiinni aluksi 2–3 työmarkkinakierrosta kattavalla palkkaohjelmalla, joka ei kuitenkaan ole hetimiten sidottu tarkoin prosentein eikä kytketty suoraan muihin aloihin. ​ – Tosiasioihin perustuvaa on se, että ensin seurataan, mihin tämä yksityisen puolen palkkakehitys asettuu. Päänavaukset ohjaa ​Terveydenhoito- ja sosiaalialoja edustavien palkansaajaliittojen Tehyn ja Superin mielestä julkisen sektorin palkkakuopan tasoittaminen ja sukupuolten välinen palkkatasa-arvo vaativat palkankorotuksilla, joiden pitäisi olla 1,8 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vientialoilla.​ OAJ:n sekä Tehyn ja Superin kanssa toisella puolella neuvottelupöytää istuva Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen toppuuttelee palkkavaatimuksia. Vaikka jokainen ala käy omat neuvottelunsa, Jalonen myöntää, että syksyn päänavauksilla, varsinkin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tuloksella on myöhempiä neuvotteluja ohjaava vaikutus. – En tässä vaiheessa arvioi yksittäisten liittojen vaatimuksia, mutta olen huolissani siitä, että nyt eletään taloudellisen käänteen tilanteessa, jossa myös työllisyyskehitys on pysähtynyt. Kuntatalous on alijäämäinen ja yt-neuvottelut kuntapuolella ovat lisääntyneet. Se, mitä tapahtuu työmarkkinaneuvotteluissa, on ratkaisevaa myös Antti Rinteen hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen kannalta. Sari kummittelee yhä Tehyn ja Superin mukaan valtion pitäisi budjetissa korvamerkitä varoja kuntasektorin palkankorotuksiin. Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan tämä tarkoittaisi 100–150 miljoonan euron budjettirahoitusta vuosittain kymmenen vuoden ajan.​ – Meillä ei ole tiedossa, että valtio olisi tukemassa kuntia erillisratkaisulla. Jos valtiolta saadaan lisärahaa, ei sitä kukaan tietenkään vastusta, mutta neuvottelut siitä, kenelle lisäraha käytännössä jaettaisiin, olisivat vaikeita, KT:n Jalonen sanoo. – Sieltä ei varmasti tule rahaa noilla koordinaateilla. Sari sairaanhoitaja on siellä takana muistissa kaikilla, OAJ:n Luukkainen arvioi viitaten kokoomuksen vaalilupaukseen vuodelta 2007. ​ Esille nousevat myös esimerkiksi opettajien vastaavat tarpeet. OAJ aikoo ajaa työmarkkinapöydässä voimalla myös parannuksia työhyvinvointiin ja saada varhaiskasvatuksen opettajat opetusalan sopimukseen. Oikaisu 1.9.2019 klo 14.19: Markku Jalonen on KT:n työmarkkinajohtaja, ei KT:n puheenjohtaja, kuten jutun kuvatekstissä ja faktassa ensin virheellisesti väitettiin.