Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tampereella julkaistu raportti paljastaa – Viharikosten määrä putosi selvästi viime vuonna

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus väheni viime vuonna selvästi ja palasi vuoden 2015 kasvupiikkiä edeltäneelle tasolle. Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen raportin mukaan vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 22 prosenttia vähemmän viharikoksia kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan viime vuonna kirjattiin 910 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Pudotus on huomattava verrattuna vuoteen 2015, jolloin poliisin tietoon tuli yhteensä 1 250 epäiltyä viharikosta ja kasvua oli 52 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2015 lukuja selittää Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi. Vuoden aikana Suomesta haki turvapaikkaa lähes 32 500 ihmistä. Määrä miltei kymmenkertaistui edellisestä vuodesta. Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2018 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitely. – Tilastojen taakse kuitenkin kätkeytyy paljon asioita, piilorikollisuus ei näissä luvuissa näy, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) muistutti raportin julkistustilaisuudessa Tampereella maanantaina. Tutkimusten mukaan vain noin 20 prosenttia eli viidesosa viharikosten uhreista ilmoittaa rikoksista poliisille. Kyse on rikosepäilyistä. Vasta tuomioistuin päättää, onko kyseessä varsinainen rikos. Pahoinpitely yleisin Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa viharikokset luokiteltiin eri motiivien kautta. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä epäillyistä viharikoksista poliisi kirjasi viime vuonna 634 rikosilmoitusta, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Näistä rikosilmoituksista 12 prosenttia kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Yleisin rikoslaji oli kunnianloukkaus. Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvat viharikosepäilyt vähenivät 34 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisi kirjasi tällaisista viharikoksista yhteensä 155 rikosilmoitusta. Niistä noin kolmasosassa teko kohdistui islaminuskoon tai muslimeihin. Ainoastaan seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna. Tällaisia ilmoituksia tehtiin yhteensä 61, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. –Ihmisten ilmoitusalttius on ehkä kasvanut. Nämä asiat uskalletaan tuoda poliisin tietoon  entistä useammin, toteaa Viharikosraportin koonnut tutkija Jenita Rauta Poliisiammattikorkeakoulusta. Suurissa kaupungeissa Hieman vajaa puolet vuoden 2018 viharikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää. Tapausten määrä laski 28 prosenttia edellisvuodesta. Esimerkkinä sanallisesta loukkauksesta on tilanne, jossa asianomistajaa nimiteltiin lesboksi julkisessa Facebook-ryhmässä hänen seksuaalisen suuntautumisensa takia. Tekijää epäillään kunnianloukkauksesta. Suurin osa tekijöistä, joiden rikoksen vaikuttimeksi epäiltiin kohteen etnistä tai kansallista taustaa, kuului kantaväestöön ja uhri puolestaan johonkin vähemmistöryhmään. Tämä oli asetelma 74 prosentissa tapauksista. Yleisin viharikoksen tapahtumapaikka oli tie, katu, tori tai muu julkinen ulkoilmapaikka. Neljäsosa epäillyistä viharikoksista tehtiin näissä paikoissa. Viharikosten asianomistajat olivat yleisimmin 15–34-vuotiaita, vähiten joukossa oli alle 15-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita. Poliisin tietoon tulleista viharikoksista suurin osa tapahtui Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Tampere on listalla viidentenä. Asukasmäärään suhteutettuna järjestys kuitenkin muuttuu, ja reilun 11 000 asukkaan kunta Lieksa nousee Helsingin ohi. Viharikoksiksi on määritelty henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset, joiden taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.