Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Arvio: Armomurhaajan tekijöiden uutukainen on farssin kierroksilla koheltavaa ennakkoluulojen törmäilyä

Teemu Nikillä ja ”osuvalla ajoituksella” on ilmeisiä vaikeuksia mahtua samaan lauseeseen. Miehen edellinen pitkä elokuva, sysimusta komedia Armomurhaaja (2017), oli palkittu ja kehuja ulkomaita myöten kerännyt arvostelumenestys. Uuden Tuntemattoman sotilaan varjossa yleisöä pienibudjettiselle yllättäjälle kertyi kuitenkin vain vajaat kolme tuhatta. Vallitsevan tautitilanteen vuoksi suuresta yleisöryntäyksestä Nikin lienee nytkin turha haaveilla. Se on sääli, sillä Sysmän syrjäkyliltä ponnistaneesta mainos-, musiikki- ja lyhytelokuvien suoltajasta on kehkeytynyt vuosien mittaan yksi valtakunnan omaperäisimpiä elokuvantekijöitä. Nikin ja hänen työtoverinsa Jani Pösön tavaramerkiksi ovat muodostuneet vakava-aiheiset komediat, joissa huumorin pikimustaan pohjaväriin sekoittuu keventävä kerros B-elokuvien anarkistista perinnettä. Semmoisella sekoituksella on kankaille maalailtu myös kaksikon kimpassa käsikirjoittama Nimby . Nimi on lyhenne englanninkielisestä ilmaisusta Not in my backyard, jolla käytännössä tarkoitetaan jonkin omaa elämänpiiriä ja tuttuja rutiineja uhkaavan muutoksen kiivasta vastustusta. Tätä ennakkoluuloista kumpuavaa vastarintaa todistetaan Nimbyssä useammalla eri rintamalla. Keitos lähtee kiehumaan, kun kaupunkilaistunut Mervi ( Susanna Pukkila ) suuntaa maalle, vanhoille kotikonnuilleen, saksaniranilainen tyttöystävä Kata ( Almila Bagriacik ) kainalossaan. Tarkoituksena on astua viimein ulos kaapista. Mervi kantaa huolta uutisen vastaanotosta, mutta onkin lopulta itse se, joka joutuu nieleksimään vanhempiensa tarjoamaa yllätystä. Asetelmasta seuraa liuta asenteiden ja elämänkatsomusten yhteentörmäyksiä. Lyhyeksi käynniksi tarkoitettu visiitti venyy viikonlopuksi ja paisuu edetessään tolkuttomaksi konfliktiksi, jonka sattumoisin ajankohtaisissa kotiarestitunnelmissa ei olla lopulta kovin kaukana Night of the Living Deadin haulikkokouraisesta piirityskauhusta. Kuten tekijöiltä saattoi odottaa, kulttiaineksisen yliampuvaa ja kipeitä aiheita kaihtamatonta menoa riittää. Natsikortit ja tarotit, Raamatut ja Mein Kampfit vuorottelevat käsissä, kun seksi, uskonto, politiikka, rasismi, työttömyys, kurjistuva maaseutu ja nippu muita viiston huumorin lähteitä ujutetaan farssin kierroksilla hyrräävään piirileikkiin mukaan. Hieman tiukempaa aiherajausta ja maltillisempaa asetelmien kärjistystä huomaa kohelluksen kiihtyessä kaipaavansa. Parhaat paukut jäävät elokuvan alkupuolelle. Särmikkään hauskaa jälkeä saadaan aikaan esimerkiksi rajat kiinni -porukoiden polttopulloiskuista. Myöhemmin huumorin terävin kulma kuitenkin tylsyy, kun elokuva juuttuu omaan höpsöön ja tarinan sisäistä uskottavuutta nakertavaan ihmissuhdeselvittelyynsä. Sinänsä hyvää tarkoittava loppukohtauskin luiskahtaa latteuksien puolelle. Pääosien esittäjistä Susanna Pukkila on Mervin roolissa raikas uusi tuttavuus. Ona Kamun asenteellisesti töksäyttelevässä papinrouvassa on myös ainesta. Muilta osin on sen sijaan vaisumpaa. Lakonisen huumorin karunjylhänä monumenttina Armomurhaajassa seisseen Matti Onnismaankin on nyt tyytyminen perin pilapiirrosmaiseen natsirooliin. ☆☆☆ Ohjaus: Teemu Nikki. Pääosissa: Susanna Pukkila, Almila Bagriacik, Mari Rantasila, Antti Reini, Elias Westerberg, Ona Kamu, Jouko Puolanto, Matti Onnismaa. Kesto: 1 h 34 min. Ikäraja: 12. Ensi-ilta: 9.10.