Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa – Oma kokemus kertoo, että vähempi riittäisi

Ex-kollega Erik Ahonen muisteli Aamulehdessä 2. lokakuuta 2011 kansakoulun laulukokeita. Hän tapasi vetäistä aina Metsämiehen laulun : "Metsän poika tahdon olla,/sankar jylhän kuusiston./Tapiolan vainiolla/karhun kanssa painii lyön/ja maailma Unholaan jääköön." Ahonen piti lauluvalintaansa absurdina. "En ollut vähäisimmässäkään määrin metsän poika. Sain ihan riittävän jylhiä luontokokemuksia metsän reunassa, jonka lähistöllä oli bussipysäkki." Minullakin on joskus tunne, että nyt en ymmärrä. Täysin ulalle on vienyt ensimmäinen kokemus puukaupasta. Sekin olisi metsänhoidollisista syistä pitänyt tehdä ajat sitten. Metsänhoitoyhdistyksen kaverilla on ollut aika työ outojen termien suomentajana, sillä verkosta löytyviä selityksiä on vaikea ummikon ymmärtää. Laikkumätästys? Tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden istutuskohteiden muokkausmenetelmä. Laikkumätästyksessä käytetään pääasiassa kaivinkonetta. Vähäkivisillä kohteilla, joilla ei ole vesitalouden säätelytarvetta, voidaan käyttää metsätraktoripohjaista jatkuvatoimista laikkumätästystä. Ylispuiden poisto? Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimikosta. Kaksijaksoisissa metsissä, joissa kuusi on alikasvoksena, ylispuut poistetaan kasvatustavoitteesta riippuen yhdellä tai kahdella kertaa. Vesitalouden säätelytarve? Alikasvos? Kaksijakoinen? Kun terminologiaan yhdistetään taloussanastoa, saadaan pettämättömän hankala yhdistelmä. Alv-tunnuksen haku, menovaraus, kuolinpesien yhdistäminen yhtymäksi, metsätalouden tappioiden vähennykset osakkaiden ansioverotuksessa. Kemera-tuki. Ei näitä kerralla opi kukaan, mutta onneksi joku jaksaa perehtyä. Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksessä vuodesta 1982 työskennellyt johtaja Matti Sojakka sanoo, että kaupunkilaiset metsänomistajat ovat yleensä kiinnostuneita metsänsä hoitamisesta ja hankkivat tietoa. Pirkanmaan mhy:n alueella on noin 5 000 metsänomistajaa. Palstat ovat keskimäärin 30-hehtaarisia. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Oma kokemus kertoo, että vähempi riittäisi. Valitettavasti perinnönjaot pirstovat lisää metsiä, vaikka tilakoko saisi kasvaa maatalouden tapaan ammattimaisemmaksi. Vastaavasti suojeluohjelmaan pitäisi varata riittävästi rahaa, jotta halukkaat voisivat rauhoittaa metsänsä hakkuilta. Toki voi liittyä yhteismetsiin. Niissä on noin 25 000 osakasta. Pirkanmaalla tehdään vuosittain noin 600–800 metsätilakauppaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tiloja ovat ostaneet runsaasti rahastot. Niiden tavasta käsitellä metsiään ei ole tullut pelkkiä kehuja: metsiä on hakattu niille rajoille, ettei niitä ole tarvinnut uudistaa. Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.