Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tällä tavalla koronavirus tarttuu nyt – rajoitusten purku huolettaa infektiolääkäriä: "Tilanne aktivoituu, jos ihmiset eivät noudata ohjeita"

Koronavirustartuntoja saadaan nyt lähipiiristä, kerrotaan Suomen suurimmista yliopistosairaaloista. Epidemian alussa tartuntojen lähteissä painottuivat matkailu ja joukkokokoontumiset, mutta rajoitusten voimaantulon jälkeen koronavirus on tarttunut yhä enemmän perheissä ja lähipiirissä. Suomen koronavirustartunnoista ylivoimaisesti suurin osa on todettu Uudellamaalla, jossa toukokuussa varmistuneista tartunnoista noin 34 prosentin taustalla on lähikontakti varmistettuun koronavirustapaukseen. – Yleensä tämä on tarkoittanut kontaktia samassa taloudessa asuvaan tai lähipiiriin, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) epidemologisesta yksiköstä. Tilanne on sama Varsinais-Suomessa, jossa koronatapaukset ovat nyt painottuneet perheen sisäisiin tartuntoihin. – Alussa ulkomailla saadut tartunnat olivat yleisimpiä. Sittemmin tartuntoja on tapahtunut perheissä, joissa on ollut kantaja tai kantajia, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala . Myös Pirkanmaalla suurin osa tartunnoista tulee lähikontakteissa. Tartuntojen lähteissä ei ole ollut merkittävää muutosta, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen . – Riski on suurin samassa taloudessa asuvilla. Altistuneet jäljitetään, vaikka lähdettä ei tiedetä Ylilääkäri Esa Rintalan mukaan Varsinais-Suomessa selvästi vähemmistössä ovat tapaukset, joissa tartunnan lähde ei ole tiedossa eli henkilön lähipiirissä ei ole koronatapauksia. Uudellamaalla toukokuussa todetuista koronatapauksista yli puolessa tartunnan lähdettä ei ole pystytty arvioimaan, koska henkilö ei itse tiedä, mistä hän on saanut tartunnan. Pirkanmaalla viimeisten muutaman viikon ajalta reilu kolmannes koronavirustartunnoista on täysin tuntemattomasta lähteestä saatuja. – Kaikki tautiin sairastuneelle altistuneet, jotka ovat tartuntariskissä, olemme saaneet jäljitettyä, osastonylilääkäri Syrjänen kertoo. Samaa painottaa apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husista. Vaikka tartunnan lähdettä ei tiedettäisi, kaikki muut tartuntaketjussa olevat eli altistuneet saadaan jäljitettyä. Ongelma voi olla se, että tartunnan saanut ei tiedä kaikkia lähikontaktejaan. Silloin altistuneita jää tavoittamatta ja laittamatta karanteeniin. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos sairastunut on osallistunut juhliin, joiden osallistujista ei ole olemassa nimilistaa, tai joukkoliikennevälineissä, joissa kanssamatkustajia ei tunneta. Ruotsalaisen mukaan altistuneiden etsinnässä auttaisi tuleva mobiilisovellus, jos tarpeeksi moni lataisi sen. – Mobiilisovellus tulee saada mahdollisimman pikaisesti käyttöön, koska rajaustoimenpiteiden purku on jo alkanut, Ruotsalainen sanoo. Tuoko rajoitusten purku joukkoaltistumiset takaisin? Edelleen myös joukkoaltistumiset ovat nousseet jonkin verran esille Uudellamaalla. Näistä isoimpia kokonaisuuksia ovat olleet Nihtisillan vastaanottokeskus Espoossa, jossa oli lähes sata tartuntaa, sekä Laakson ja Suursuon sairaaloiden epidemiat. Koulujen uudelleen avautumisen jälkeen koulualtistumisia on Eeva Ruotsalaisen mukaan ollut HUSin alueella jo kuudessa koulussa. Koronaepidemian alkuvaiheessa tartuntoja saatiin runsaasti isoissa joukkotapahtumissa, kuten häissä, juhlissa ja Musiikkitalon naistenpäivän konsertissa. Kun kokoontumisrajoitukset astuivat voimaan, tilanne muuttui merkittävästi. Ruotsalaisen mukaan isoja juhliin tai tapahtumiin liittyviä joukkoaltistumisia ei ole ollut puoleentoista kuukauteen. Hän pelkää paluuta entiseen, kun koronarajoitusten purkaminen alkaa ja enintään 50 henkilön kokoontumiset sallitaan kesäkuun alussa. – Minun suuri huolenaiheeni on nyt se, että tilanne aktivoituu, jos ihmiset eivät noudata varotoimenpiteitä ja annettuja ohjeita. En toivo saman toistuvan, mitä oli silloin alkuvaiheessa. Lähipiirin lisäksi Uudellamaalla ovat korostuneet epidemiat tai sairastumiset hoivalaitoksissa ja asumispalveluyksiköissä, Ruotsalainen kertoo. – Nyt tilanne on ollut onneksi viimeisten muutaman viikon aikana rauhoittumassa, koska STM ohjeisti huhtikuun alkupuolella työntekijöitä käyttämään kirurgista suu-nenäsuojainta terveen potilaan lähikontaktissa. Esa Saarinen kertoo, että hoitolaitosten lisäksi myös työpaikoilla on tapahtunut tartuntoja. Keskiviikkona kerrottiin, että eduskunnassa työskentelevällä henkilöllä on havaittu koronavirustartunta. Tartuntaketjun jäljitys on aloitettu. Epidemian tilanne "vakaa" Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa oli todettu keskiviikkoon mennessä 6 443 koronavirustartuntaa. Tartuntatautirekisterin mukaan tapauksista 4 650 on todettu Uudellamaalla. Maakunnista seuraavaksi eniten tartuntoja on Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kuitenkin vain pieni osa alueiden koronatapauksista on peräisin Uudeltamaalta. Varsinais-Suomessa oli keskiviikkoon mennessä todettu 326 tartuntaa, joista alle 10 henkilöä joko oleskelee Uudellamaalla tai on ollut kontaktissa siellä. Pirkanmaalla viimeisten muutaman viikon ajalta vain yksittäisiä tartuntoja on voitu jäljittää Uudellemaalle. Taysin alueella ei ole todettu uusia tartuntoja neljään päivään, kun yhteensä tartuntoja on todettu Pirkanmaalla keskiviikkoon mennessä 256. Eeva Ruotsalaisen mukaan tilanne Suomessa on tällä hetkellä epidemologisesti vakaa. Tapausmäärät eivät ole nousseet viime viikkoina, vaan positiivisten testitulosten osuus on pysynyt 2–4 prosentin välillä. Tätä edeltävinä viikkoina positiivisia koronatuloksia on ollut 6–8 prosenttia ja maaliskuusta huhtikuun puoliväliin yli 10 prosenttia. – Koronapandemian torjunnassa tartunnanjäljitys on korostunut koko ajan, ja se tulee korostumaan jatkossa, Ruotsalainen sanoo. – Kun pystymme estämään jatkotartunnat jäljityksellä, se on erittäin kustannustehokasta. Näin voimme pienentää taudin leviämistä kuvaavaa tartuttavuuslukua R0, vähentää väestön sairastuvuutta ja säilyttää terveydenhuolto toimintakykyisenä. Tartunnanjäljittäjiä voidaan lisätä tarvittaessa Tällä hetkellä Hus-alueen kunnissa on tartunnanjäljittäjiä yhteensä noin 270, johon lasketaan mukaan myös varalla ja valmiudessa olevat. Ruotsalaisen mukaan määrä on monta kymmentä kertaa isompi kuin normaalisti, ja sitä pystytään lisäämään, jos tilanne muuttuu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 3–4 työntekijää tekee tartunnan jäljitystyötä ja kunnissa on yhteensä 34 tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä ja tartuntatautihoitajaa, jotka pystyvät jäljittämään tartuntoja tarpeen mukaan. Jos tartuntojen määrät lisääntyvät, sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri että kunnat lisäävät työntekijöitä tartunnanjäljitystyöhön. Varsinais-Suomessa jokaisessa terveyskeskuksessa on useita tartunnanjäljittäjiä, pääasiassa tartuntataudeista vastaava lääkäri ja tartuntatautihoitaja sekä avustavaa henkilökuntaa. Kunnan koosta riippuen henkilöitä voi olla kymmenkunta. Esa Rintala kertoo, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin on epidemian ajaksi palkattu lisää lääkäri- ja hoitajatyövoimaa. – Joissakin isoissa kaupungeissa on suunniteltu rekrytoitavan esimerkiksi lääketieteen opiskelijoita. Epidemia on kuitenkin laantumassa Varsinais-Suomessa, joten kovin suureen rekrytointiin kesällä ei todennäköisesti ole tarvetta. Mahdollista toista aaltoa varten on tarkoitus kouluttaa jäljittäjä muun muassa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tartunnanjäljitysverkkokurssilla.