Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Mikä yö: Suomi juhli kiekkokultaa ja kansa heräsi Eurooppaansa puolustamaan

Suomi riemuitsi maanantain vastaisena yönä täydestä sydämestä. Aivan syystä: miesten jääkiekon maailmanmestaruus ei ole maalle jokapäiväinen eikä -vuotinen juttu. Tekisi mieli ajatella, että osa illan ja yön hurmasta oli myös seurausta hyvin sujuneista eurovaaleista. Nekään eivät ole jokavuotinen show, ne pidetään vain joka viides vuosi. EU-parlamentin vaaleissakin saavutettiin suuria asioita. Puolen miljardin kansalaisen unioni oli niin kiinnostunut yhteisistä asioistaan, että yli puolet äänestämiseen oikeutetuista myös käytti oikeuttaan. Vaalien 40-vuotisessa historiassa on tähän mennessä noteerattu vain miinusta osallistumisaktiivisuudessa. Nyt tuli kerralla noin kymmenen prosenttiyksikön nousu – ja samalla paras äänestysprosentti 20 vuoteen. Suomessakaan ei ole kertaakaan oltu näin innostuneita EU-vaaleista, paitsi vuonna 1996, jolloin mepit valittiin samaan aikaan kuntavaltuustojen kanssa. Suomen äänestysprosentti tosin nousi maltillisemmin kuin koko maanosan. Myös itse äänestystuloksesta on syytä ilmaista tyytyväisyyttä. Niin sanottua eurojytkyä eli EU-vastaisten puolueiden jättivoittoa ei tullut. Ei, vaikka joku olisi voinut kuvitella, että kasvava kokonaisäänimäärä toimisi nimenomaan äärivoimien hyödyksi. Nyt voidaan todeta, että jokaista äänestämään lähtenyttä uutta EU-vastustajaa kohden heräsi Euroopassa unionia puolustamaan kaksi tai kolme kansalaista. On aihetta olettaa myös, että merkittävä osa näistä heränneistä oli äänestäjäkunnan nuorimmasta päästä. Kuvaavasti kärjistäen voi todeta, että EU-vastaiset ovat monessa maassa keränneet 90 prosenttia julkisesta huomiosta ja saaneet sitten kymmenen prosenttia kannatuksesta. Suomi aloittaa EU-historiansa kolmannen puheenjohtajavuoron unionin ministerineuvostoissa reilun kuukauden kuluttua. Syntyvän hallituksemme on hyvä käyttää EU-myötätuuli hyödyksi. Kansa on antanut mandaatin tulevaisuushakuiselle politiikan tekemiselle. Ensimmäisenä EU-päättäjien ymmärrys vaalituloksesta mitataan jäsenmaiden johtajien ryhtyessä seulomaan unionin toimielimille uusia johtajia. Tarvitaan puheenjohtajat komissiolle, Eurooppa-neuvostolle ja parlamentille sekä niin sanottu ulkoministeri EU:lle. Jos hyvin käy, suomalaisia odottaa taas hieno palkinto syksyllä, kun Euroopan keskuspankin pääjohtajakin vaihtuu.