Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Suomeen tarvitaan kielitasa-arvoa – ruotsi on täysin vieras kieli valtaosalle suomalaisista, ja sen opiskelu tapahtuu maailmankielten kustannuksella

Uuden hallituksen kokoaminen on kriisivaiheessa. Sen suurin yllätys lienee rkp, jolle esitetään jopa kahta ministerin paikkaa. Tuo puolue edustaa ruotsinkielistä vähemmistöämme. Miten tältä pohjalta voidaan hoitaa koko kansamme tarpeita? Ministeriratkaisu näyttää saavan heti kaikupohjaa. Tässä mielessä uudet ministerit ovat jo kaavailemassa ruotsin kielen palauttamista ylioppilaskirjoitusten pakolliseksi suoritusaineeksi. Herää kysymys: Onko viisasta aloittaa ministerin tehtävää rikkomalla asiaan liittyvää kansallisen pääväestön käsitystä? On myös syytä huomata, että vaikka ruotsin kieli on perustuslaissamme määritelty maamme toiseksi kansalliskieleksi, se on tosiasiassa täysin vieras kieli pääosassa Suomea. Pakollisena opiskelukielenä se kuitenkin rajoittaa jo nyt vakavasti suomenkielisen nuorisomme koulutusasemaa ja kansainvälisten kielten opiskelumahdollisuuksia. Suomi on poikkeusmaa Tiedämme myös, että suomen kieli on pääosalle meistä suomalaisista ehdoton oppimisen ja ajattelun väline ja jopa koko kulttuurisen identiteetin pohja. Tällä perusteella meillä pitäisi olla myös oikeus vaalia tuota omaleimaista kieltämme – jopa täysin omilla ehdoillamme. Tässä valossa niin sanottu pakkoruotsi muodostaa meille suomenkielisille suorastaan vakavan rasitteen. Suomi lieneekin ainoa demokraattinen maa maailmassa, jossa pienen vähemmistön kieltä opetetaan väkisin yli 90 prosentin enemmistölle ja jopa tärkeiden maailmankielten kustannuksella. Summa summarum: Suomenkielisellä pääväestöllämme on yhteinen unelma saada maahamme kielilaki, jossa ykköskielenä on kansalliskieli (suomi tai ruotsi) ja kakkoskielenä vapaasti valittava kansainvälinen kieli. Tällainen tasa-arvoinen kielijärjestelmä, joka on jo kaikissa muissa Pohjoismaissa ja myös Suomen Ahvenanmaalla, olisi varmasti kaikkien yhteinen etu? Jos edellä mainitut uudet ministerimme olisivat valmiita edistämään tätä tavoitettamme, se varmasti helpottaisi ja jopa tukisi myös heidän hallitustyötään. Kirjoittaja on hallintotieteiden tohtori Tampereelta.