Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tänään piti olla Paulus Arajuuren ja Huuhkaja-fanien suuri ilta jalkapallon EM-kisoissa: ”On vaikea sanoa, miltä se tuntuisi”

Kaikki oli valmiiksi suunniteltu Suomen jalkapallon suurta päivää varten. Sen piti koittaa tänään lauantai-iltana 13. kesäkuuta jalkapallon EM-turnauksessa. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue, Huuhkajat, olisi saapunut perjantaina puoliltapäivin Venäjän Pietarista Tanskaan Roskilden lentokentälle. Illalla joukkue olisi harjoitellut Kööpenhaminan Parken-stadionilla. Tälle suurelle päivälle suunnitelma oli selvä. Kalastajatorppa-hotellin keittiöpäällikkö Reijo Junkkarin ohjeiden mukaan laadittu aamiainen jatkuisi kello kymmeneen asti Kööpenhaminan keskustan Marriott-hotellissa. Aamiaisen jälkeen joukkueella olisi kevyt harjoitus harjoituskentällä. Siellä päävalmentaja Markku Kanerva ohjeistaisi vielä kerran joukkueen pelaajia tulevan avausottelun Tanska–Suomi erikoistilanteisiin. Samaan aikaan joukkueenjohtaja Lennart Wangel olisi parin muun joukkueen taustahenkilön kanssa ottelustadionilla aamun virallisessa kokouksessa, jossa paikalla olisivat erotuomarit ja otteludelegaatti. Kokouksessa sovittaisiin yksityiskohdat joukkueiden asuista ja selvitettäisiin vielä dopingtestien järjestelyt. Joukkueella olisi ollut harjoituksen jälkeen lounas ja sen jälkeen lepo. Kello kahdelta stadionille lähtisi joukkueen varusteista vastaava henkilö hierojan kanssa. He laittaisivat varusteet ja ruokahuollon kuntoon ennen pelaajien saapumista. Kello kolmelta joukkue söisi hotellilla vielä pasta-aterian väliruokana. Neljältä joukkueen bussi suuntaisi noin viiden kilometrin matkalle kohti Parkenia. Matkaan kuluisi aikaa noin 20 minuuttia. Ottelustadionilla pitäisi olla puolitoista tuntia ottelun alkua. Mutta vain pitäisi, sillä kevään korvalla Eurooppaan iski pieni ja ilkeä virus. Kaikki ei valu hukkaan Eläkkeelle jäävä joukkueenjohtaja Lennart Wangel kertoo nyt, mitä tapahtui silloin, kun EM-turnauksen siirtäminen ensi vuoteen varmistui. – Kun tieto tuli, olimme tosi pitkällä valmisteluissa. 90 prosenttisesti kaikki oli selvää. Oli varusteet tilattu, hotellit sovittu ja lähes ruokalistat tehty, Wangel sanoo. Kaikki valmistelu ei kuitenkaan valu hukkaan. – Jos pelipaikat ja aikataulut eivät vaihdu, niin pitkälti on kopioitavissa kaikki se, mikä liittyy logistiikkaan. EM-turnauksen piti olla Wangelin pitkän joukkueenjohtajauran huipennus. Hän pääsee kuitenkin ensi vuonna pidettävään EM-turnaukseen, mutta hieman eri roolissa. Joukkueenjohtajaksi tulee alle 21-vuotiaiden maajoukkueesta vastannut Joonas Vilkki . – Hän ottaa hommat haltuunsa tästä kesästä lähtien. Olen pitkälti vastannut etukäteisjärjestelyistä ja olen sitten hänen kaverinaan kisoissa. Hänen piti olla minun apuna. Nyt on osat sitten vaihdettu. Vilkki oli tuuraajani toissa syksynä, kun olin akillesjänneleikkauksessa. Hän hoiti silloin neljä ottelua. Wangel myöntää, että kisojen siirtyminen oli alussa pettymys. Hänen ajatuksensa olivat kuitenkin pitkälti työssä ja kaikissa niissä järjestelyissä, joita piti perua. Hän ei ehtinyt surra tilannetta. – Eikä sitä pidäkään surra. Tilanne oli mikä oli, ja sen kanssa eletään. Nyt vaan innolla odotetaan ensi kesää. Uskotaan, että tähän asti tehty toimii myös ensi kesänä. Siinä se hienous on, kun jotain pääsee tekemään ensimmäistä kertaa. Se on jotain uutta ja ainutlaatuista. Puolustuksen luottomies Huuhkajien topparista Paulus Arajuuresta tuli Markku Kanervan päävalmentajakaudella avauskokoonpanon ja puolustuksen luottomies. Lauantaina hänen unelmansa olisi käynyt toteen. Hän olisi seissyt Parkenilla kuuntelemassa Maamme -laulua. Arajuuri sanoo, että hänen on vaikea edes kuvitella, millainen tunnetila hänellä olisi sillä hetkellä ollut. – Se on ollut unelmana. Siinä se hienous on, kun jotain pääsee tekemään ensimmäistä kertaa. Se on jotain uutta ja ainutlaatuista. On vaikea sanoa, miltä se tuntuisi. Voi vain kuvitella, että se on itselleni ikimuistoinen hetki. Varmasti yksi vahvimpia muistoja, mitä jää uralta, Arajuuri sanoo. Arajuuri on toukokuusta lähtien ollut Suomessa, jonne hän palasi Kyprokselta seurajoukkueestaan Pafoksesta pelien keskeytyessä. Jos kisat olisivat toteutuneet suunnitellusti tänä kesänä, hän olisi ollut lähes itseoikeutetusti avauskokoonpanossa ensimmäisessä ottelussa. Vuosi on pitkä aika odottaa kisoja, ja vuoden aikana yksittäisen pelaajan riskinä ovat tietenkin loukkaantumiset. – Jos sen EM-kisojen avauksen pääsen kokemaan, toivottavasti en mieti liikaa vaan onnistun olemaan siinä hetkessä. Voi olla, että siinä on kauniilla tavalla tyhjä olo. Sillä hetkellä voi tuntea onnea, kiitollisuutta ja suurta ylpeyttä. Kun EM-turnausta oli hartaasti odotettu marraskuun puolivälistä lähtien, oli tunnelma joukkueen pelaajistossa epätodellinen EM-turnauksen siirtyessä seuraavaan vuoteen. – Valehtelisin, jos en sanoisi, että se oli sokki. Aika nopeasti ymmärsin, mikä on maailman tilanne ja pystyin panemaan asiat perspektiiviin. Kisojen siirtyminen piti vain hyväksyä. Terveys tulee aina ensin. – Ympärillä tapahtui niin paljon vakavampia asioita, joita ei voi edes verrata kisoihin, eikä EM-kisojen siirtymistä nähnyt enää samalla tavalla. Arajuuren mukaan siirtymisellä voi olla myös hyviä vaikutuksia Suomen joukkueeseen. Niistä hän oli puhunut maajoukkuekaverien ja päävalmentajan kanssa. – Elämässä tällaiset tilanteet pitää pystyä kääntämään voitoksi. Saman tien aloimme miettiä, että siinä ei ole välttämättä vain huonoja puolia. Meillä on vuosi lisää aikaa kehittyä. Suuri hetki on kuitenkin koko ajan edessä. Arajuuren mukaan tulevista kisoista tulee suuri motivaationlähde jokaiselle maajoukkuepelaajalle. – Itselläni ei ole varmaan koskaan ollut motivaatio korkeammalla ennen uutta kautta. Arajuuri on vakuuttunut siitä, että vuosi antaa jokaiselle pelaajille aikaa olla valmiimpi kisojen koittaessa. Joukkueelle se antaa tietysti myös lisää aikaa. – Vuosi antaa meille mahdollisuuden pelata pelejä yhdessä ja oppia tuntemaan toisemme vielä paremmin. Nyt meidän on huolehdittava siitä, että olemme kisoissa mahdollisimman hyviä. Kysymysmerkkejä ilmassa Syksyllä pitäisi alkaa seuraava Euroopan jalkapalloliiton Kansojen liiga (Nations League). Suomi nousi B-divisioonaan, ja Suomen lohkossa ovat Wales, Irlanti ja Bulgaria. Juuri nyt näyttää epäselvältä, miten maaotteluita on mahdollista edes pelata syksyllä. Wangel arvelee, että siitä saadaan tietoa 17. kesäkuuta, kun Uefa seuraavan kerran päättää askelmerkeistä eurooppalaisessa jalkapalloilussa. – Silloin kerrotaan aikatauluja ja suunnitelmia. Ja toivottavasti samat pelipaikat ovat käytettävissä. Siinä oli jotain, että kolmen pelipaikan osalta oli kysymysmerkkejä, Wangel sanoo. Wangel muistuttaa, että 16 joukkuetta kilpailee vielä kisoihin pääsystä Kansojen liigan pudotuspeleissä, jotka pitäisi pelata jossain vaiheessa ennen uuden Kansojen liigan alkamista. – Paljon on kysymysmerkkejä ilmassa. Voisin kuvitella, että matkustamisessa tulee haasteita. Ainakin syksyllä. Se on varmaan aikamoista palapeliä, miten matkustamisen logistiikka saadaan kuntoon. Siitä Wangel on varma, että viime vuonna alkanut kotimainen futisbuumi jatkuu. Hän arvelee sen vaikuttavan lajin harrastajamääriin ja lajin asemaan Suomessa. – Jos ajatellaan joukkuetta, se tuo itseluottamusta. Kisapaikalla otetaan yksi askel eteenpäin joukkueena. Se poikii todennäköisesti hyviä siirtoja pelaajille. Arajuuren mukaan kisoista voivat unelmoida nyt lukuisat pelaajat. Hän veikkaa, että tulevan vuoden aikana moni nuori pelaaja voi ajatella olevansa mukana keskusteluissa maajoukkueesta. – Jokaisella on mahdollisuus päästä kisoihin. Se on kaikille uskomaton motivaation lähde tulevalla kaudella. Siinä on suuri sauma kehittyä. Meillä on paljon nuoria, joiden kehityskäyrä osoittaa ylöspäin. Vuodessa voi yksilötasolla tapahtua isoja juttuja. Hän uskoo maajoukkueeseen ja sen kykyyn nostaa tasoaan tulevaisuudessa. – Me kaikki haluamme tehdä niistä hyvät kisat. Emme halua vain mennä pelailemaan sinne. Toivottavasti viemme suomalaista jalkapalloa futiskartalle. Isoin työ on vielä edessä.