Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Pisa 2018: Suomi lukemisessa edelleen parhaiden joukossa, mutta oppilaiden väliset erot repesivät –  "yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen"

Koululaisten osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito on edelleen Oecd-maiden kärkeä, mutta oppilaiden väliset erot ovat isommat kuin koskaan aiemmin. Matematiikassa suomalaisnuorten osaamistaso on pysynyt samana vuoteen 2015 verrattuna. Luonnontieteiden osaaminen on laskenut. Kolmen vuoden välein julkaistavassa Pisa-tutkimuksessa vuoden 2018 pääalueena oli lukutaito. Suomen 15-vuotiaiden nuorten lukutaito oli Oecd-maiden parhaimmistoa yhdessä Viron, Kanadan, Irlannin ja Korean kanssa. Kaikista osallistujista Suomen edellä olivat Kiinan Pekingin, Shanghain, Jiangsun ja Zhejiangin käsittävä alue sekä Singapore. Suomen kanssa samassa joukossa olivat myös Kiinan Macao ja Hongkong. Lukutaidon osaaminen on pitkällä aikavälillä laskenut Suomessa, kuten Oecd-maissa keskimäärin. Vuoden 2015 Pisa-arviointiin verrattuna Suomen lukutaitopistemäärän keskiarvo laski 6 pistettä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Erot repesivät Suomalaisnuorista erinomaisen lukutaidon omaavia on 14,5 prosenttia, ja osuus on pysynyt ennallaan. Heikkojen lukijoiden määrä on kuitenkin kasvanut selvästi, ja heitä on jo 13,5 prosenttia eli lähes yhtä paljon kuin erinomaisia lukijoita. Maassamme on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat suuremmat kuin kertaakaan Suomen Pisa-historiassa. Tästä huolimatta suomalaiskoulujen välinen vaihtelu oli osanottajamaiden pienin. Pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset ovat edelleen kaikissa sisältöalueissa parempia kuin muualla maassa, mutta erot ovat kaventuneet. Myös osaamisen vaihtelu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempaa. Tämän voidaan ajatella heijastavan koulujen eriytymistä alueittain, mitä on useissa tutkimuksissa havaittu tapahtuvan suurimmissa kaupungeissa. Vain pakon edessä Suomessa sukupuolten välinen lukutaidon osaamisero on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia. Tällä kierroksella ero tyttöjen hyväksi oli Suomessa 52 pistettä, kun se Oecd-maissa keskimäärin oli 30 pistettä. Pojissa heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut vuoden 2009 jälkeen. Suomessa yhä useampi oppilas suhtautui kielteisesti lukemiseen. Vuoteen 2009 verrattuna lukemista mieliharrastuksenaan pitävien joukko on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Peräti 63 prosenttia suomalaispojista antoi myöntävän vastauksen väittämään ”Luen vain, jos on pakko”. Myönteistä kuitenkin on, että nuoret ovat melko tyytyväisiä elämäänsä. Oppilaiden oma arvio oli 7,61 asteikolla 1– 10. Suomi oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että elämään tyytyväisyys olivat korkealla tasolla. Tausta vaikuttaa Oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut. Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus olivat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden lukutaitoon. Suomessa ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen lukutaitoero oli 79 pistettä, mikä vastaa laskennallisesti noin kahden kouluvuoden opintoja. Oecd-maissa vastaava ero oli 88 pistettä. Suomessa sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamiseen voimistui vuodesta 2009, jolloin ero oli 62 pistettä. Oppilaiden taustan vaikutus on kasvanut, koska alimman neljänneksen tulokset ovat heikentyneet. Viro Suomen edellä Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen oli edelleen selvästi Oecd-maiden keskiarvoa parempaa. Matematiikan osaamisen terävimpään kärkeen sijoittui seitsemän Aasian maata tai aluetta. Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyneet Euroopan maat olivat Viro, Alankomaat, Puola ja Sveitsi. Suomen keskiarvo laski 4 pistettä vuoden 2015 Pisa-tutkimuksesta. Matematiikan osaamistaso on siten käytännössä pysynyt samana. Luonnontieteiden osaamisessa Suomen nuorten pistekeskiarvo oli Oecd-maiden kärkeä heti Viron ja Japanin jälkeen. Suomen tulokset ovat laskeneet tasaisesti, vuodesta 2006 kaikkiaan 41 pistettä ja vuoden 2015 tuloksestakin tilastollisesti merkitsevästi 9 pistettä. Pisa-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen sisältöalueilla. Pisa-tulokset julkistettiin nyt seitsemännen kerran. Vuoden 2018 Pisa-tutkimukseen osallistui yhteensä 79 maata ja aluetta. Näistä 37 oli Oecd-maita ja 42 niin kutsuttuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja. Suomessa arviointitulokset saatiin kaikkiaan 5 649 perusopetuksen oppilaalta.