Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Ministeri Kiurun Tampereen-vierailulla kuultiin tärkeä viesti: soten valmistelussa alueiden ääni kuuluu – ”Tulevaisuudessa terveyskeskus ei ehkä näytä siltä kuin nyt”

Sote-uudistuksen valmistelusta kuultiin Tampere-talossa maanantaina toivottuja uutisia: alueet otetaan aidosti valmisteluun mukaan. Tampereella vierailleen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan lainsäädäntöön jää myös tilaa paikallisille ratkaisuille. – Mitkä ovat tämän alueen erityispiirteet, millaisen sote-uudistuksen te haluatte alueella tehdä valtakunnallisen sapluunan päälle, se on teistä kiinni, Kiuru sanoi. Kiuru totesi, että uudistuksen valmistumista ei voida odottaa mitään tekemättä. Pirkanmaalla tämä nähtiin jo edellisen uudistuksen kaatumisen jälkeen, ja kunnat jatkoivat oman sote-mallin valmistelua. Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala olikin ministerin vierailun jälkeen tyytyväinen. – Tämä oli tärkeä viesti, että nyt otetaan alueet mukaan ja lähdetään yhdessä tekemään. Nyt on lupaus siitä, että myös kuntien ja alueiden edustajia on mukana, Herrala sanoi. Tätä peräänkuulutti avaussanoissaan myös Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.), joka esitti toiveen, että kuntia kuultaisiin paremmin, ja siellä olevaa osaamista hyödynnettäisiin uudistuksen valmistelussa. ”Merkittävä panostus” Johtava asiantuntija Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä vakuutti niin ikään, että alueet ja kunnat otetaan mukaan valmisteluun. Sitä varten on muun muassa perustettu valmisteluorganisaatioon alueellisen valmistelun jaosto. Lisäksi alueiden kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Nyt keskitytään Hakarin mukaan myös tukemaan kaikin mahdollisin keinoin sellaista vapaaehtoista alueellista yhteistyötä, jotka esimerkiksi Pirkanmaan kunnat ovat tehneet. Tammikuussa alkoi kaksi valtionavustushakua, joissa hakuaikaa on maaliskuun loppuun. Ensinnäkin haetaan toimintamalleja ja -tapoja tulevaisuuden sotekeskukselle. Tähän palvelujen sisällön kehittämistyöhön on jaettavissa tälle vuodelle 70 miljoonaa euroa ja mahdollisesti sama summa kahtena seuraavana vuonna. Summa jyvitetään alueille. Herrala on laskenut, että Pirkanmaan osuus tämän vuoden potista olisi noin 5,9 miljoonaa euroa. Lisäksi haettavissa on rakennerahaa sote-uudistuksen valmisteluun. Sitä on jaettavissa 1,5 vuodelle 120 miljoonaa euroa. – Olen laskenut, että toinen puolikas lisää, noin kuusi miljoonaa tulee rakennerahaa, jos onnistutaan tekemään hakemus hyvin, Herrala summasi. – Tällä saadaan merkittävä panostus ja potku tekemiseen. Samalla pitää huolehtia siitä, ettei viedä viimeisiä työntekijöitä sorvin ääreltä, kun katsotaan, ketkä lähtevät tekemään muutosta, Herrala jatkoi. Hakari totesi, että vaikka rahoitukset on jaettu sisältöihin ja rakenteisiin, ajatuksena on, että ne lomittuvat koko ajan toisiinsa. Tavoite on, että ministeri Kiuru tekee kesäkuussa päätökset siitä, miten valtionavustusrahat jaetaan. Aiemmin mainittujen lisäksi keväällä avautuu vielä 25 miljoonan euron edestä valtionavustushakuja esimerkiksi lastensuojelun kehittämiseen. Valtionavustuksiin käytettävä raha on samaa rahaa, joka oli varattu edellisen uudistuksen toteuttamiseen. Uudenlainen terveyskeskus Herrala kiitteli myös sitä, että nyt lähdetään tekemään toiminnallista uudistusta ja nykyaikaistamaan palveluita. Lisäksi terveyspalveluiden rinnalle on otettu tasapainoisemmin sosiaalipalvelut. – Yksi ryhtiliike oli se, että psykososiaaliset palvelut tulevat pakolliseksi osaksi sotekeskusta koko maahan, Herrala sanoi. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tilanne ja hoidon painottuminen erikoissairaanhoitoon nousi Kiurun vierailulla useassa puheenvuorossa esiin. Kiuru käytti sitä myös esimerkkinä konkreettisesta muutostarpeesta. – Kuka terveyskeskuksessa hoitaa mielenterveysongelmia? Kun isäntä ei ole hoitanut, renki on ottanut kopin. Eikä tämä koske vain mielenterveyttä, Kiuru sanoi. Hän jatkoi, että meno ei voi jatkua näin, vaan perusterveydenhuolto, ”etulinja”, on saatava kuntoon. – Olemme jättäneet osa tehtävistä hoitamatta ja porukka pakkautuu erikoissairaanhoitoon, Kiuru kuvaili. Tulevaisuuden sotekeskusten toimintaan haetaan nyt malleja ja työtapoja. Kiuru kuitenkin visioi jo terveyskeskuksiin muun muassa koululuokista tuttua muutosta. – Tulevaisuudessa terveyskeskus ei ehkä näytä siltä, että siellä on rivi lääkäreiden koppeja, vaan avoin tila, jossa porukka työskentelee yhdessä. Hoitajia etulinjassa ja muutama lääkäri taustalla tukemassa etulinjan työtä, Kiuru kuvaili. Samalla potilaista se osa, joka voidaan hoitaa digitaalisten apuvälineiden avulla, hoidettaisiin niin. Lisäksi esimerkiksi sairaanhoitopiirin konsultointi siitä, mitkä vaivat hoidetaan erikoissairaanhoidossa, voitaisiin tehdä sotekeskuksessa ja näin vähentää erikoissairaanhoidon ruuhkaa.