Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Rakentamisen aallonharja on nyt kaukana takana ja edessä on tuntematon – Näin kuusi suurta rakentajaa kommentoi: ”Tilanne oli jo aika kuuma”

Rakentamisen huippu, etenkin asuntotuotannossa, on selvästi ohitettu ja lasku jatkuu. Valtiovarainministeritön ja Rakennusteollisuuden (RT) lokakuun puolivälissä julkaistut rakentamisen katsaukset kertovat samaa tästä ja tulevasta vuodesta. Alkuvuosi on ollut rakentamiselle vahva koko massa, mutta ensi vuodesta on tulossa vaikea. Ministeriön barometri odottaa 1,5–3,5 prosentin vähenemistä. RT:n suhdannekatsaus liikkuu samoissa lukemissa. Asunnot veivät nousuun, nyt laskuun Asuntorakentamisen hidastuminen kääntää koko rakentamisen toimialan laskusuuntaan. – Jos nousu tuli asuinrakentamisesta, niin tulee laskukin, RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa. Valtiovarainministeriön koko maan tilastot kertovat, että uusien kerrostalojen rakentamisluvat ovat vähentyneet tammi–heinäkuussa lähes 20 prosenttia. RT:n Pirkanmaan tammi–kesäkuun tilastojen mukaan lasku vaikuttaa täällä vielä jyrkemmältä. Uusien kerrostalojen rakentamisluvat ovat tippuneet vuoden 2018 huipusta. Vuonna 2018 kerrostaloasuntojen lupamäärä oli Pirkanmaalla noin 5 000. Vihmon mukaan vuoden 2019 puolivälissä vastaava luku oli noin 3 000. Vihmo ei näe putoamisessa kuitenkaan draamaa. Korkealta huipulta palataan enemmin kohti normaalia tasoa. – Nousua on ollut monta vuotta, jossain vaiheessa tullaan alaspäin. ”Kasvu ei yhtä huikeaa Pirkanmaalla” Pirkanmaalla rakennusbuumi alkoi Vihmon arvion mukaan aiemmin kuin muualla Suomessa. RT:n tilastot näyttävät asuntorakentamisen aloittaneen vetonsa vuonna 2014. –Se on hieman ennen kuin keskimäärin Suomessa, jossa voimakas kasvu alkoi vuonna 2015. Muun maan tapaan Pirkanmaalla asuinrakentamisen kasvu tuli kerrostaloista. –Kasvu ei ollut aivan yhtä huikeaa Pirkanmaalla verrattuna moneen muuhun kasvukeskukseen. Siinä mielessä odotan nyt myös hallitumpaa tasaantumista, arvioi Jari Lehtonen , Talonrakennusteollisuus ry:n Sisä-Suomen ja Pohjanmaan aluepäällikkö. Asuntorakentamisen hiipuessa vetoa rakentamisen tuotantoalalle tulee ainakin korjausrakentamisesta ja julkisista palvelurakennuksista. Molempien taustalla on vanheneva Suomi. 1960- ja 1970-luvuilla runsaslukuisesti rakennetut kerrostalot kaipaavat putki- ja julkisivuremontteja. Ikääntyvä väestönrakenne taas tarkoittaa uusia tarpeita palvelurakentamiselle. Keskittymisessä kasvukeskuksiin on positiivistakin Uudisrakentamisen ennakoidaan talouskasvun heikentyessä keskittyvän vielä entistä voimakkaammin suuremmille kaupunkiseuduille ja kasvukeskuksiin. RT:n 15.10. julkaistun asuntotuotantokyselyn mukaan asuinrakennuksia aletaan rakentaa Helsingin jälkeen eniten Tampereella niin vuonna 2019 kuin vuonna 2020. Vuonna 2019 Helsinki vie kyselyn mukaan aloituksista 45 prosenttia ja seuraavana vuonna jo 50 prosenttia. Tampereen prosenttiosuus on 17 vuonna 2019 ja 16 vuonna 2020. – Kasvukeskuksena rakentaminen jatkuu, vaikka hieman asuntorakentaminen hiipuisikin. Se on ollutkin huipussaan varsinkin kappalemäärissä mitattuna, Lehtonen kertoo Tampereen tilanteesta. Tampereen kaupungin tuoreimmat tilastot ovat tammi–syyskuulta. Esimerkiksi myönnetyissä rakentamisluvissa asuntojen kappalemäärässä on 13 prosentin pudotus vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2018. Uusien kerrostalojen rakennusluvat taas ovat samalla ajanjaksolla vähentyneet noin 20 prosenttia vuodentakaisesti – noudatellen koko maan suuntaa. Rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin ei ole täysin negatiivinen asia. Kehittyvästä keskuksesta on hyötyä myös muille maakunnan kunnille. – Kasvavat keskukset säteilevät ympärilleenkin kasvua. Muita vaihtoehtoja Suomen kehitykselle ei nyt ole, Jouni Vihmo sanoo. Vihmon mielestä ylipäätään kysymys on siitä, miten kaupungistuminen kehittyy. Tilastot rakentamisen keskittymisestä Uudellemaalle kertovat väestöennusteiden kanssa karua kuvaa muun maan suunnasta. Tampereella kaupunkikehityksen arvo on Vihmon mukaan ymmärretty hyvin. – Tamperelaiset ovat ymmärtäneet, että kaupunkia pitää kehittää voimakkaasti, koska suomalainen taloudellinen tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Naapurikunnat näytelleet aikanaan suurta osaa Jari Lehtonen on samaa mieltä kasvukeskuksen positiivisesta vaikutuksesta. – Uskon, että keskuskaupungin kehityksestä tulee iloa muillekin. Jos katsoo menneitä vuosikymmeniä, ihan Tampereen naapurikunnat ovat näytelleet merkittävää osaa asuntorakentamisessa, lähes yhtä suurta kuin Tampere. Viime vuosien aikana se on keskittynyt Tampereelle, Lehtonen kertoo. Tulevaisuus voisi tuoda toisenkinlaista muutosta. Kehitysinto on jo nähtävissä ympäryskuntien keskustoissa. – Jossain vaiheessa se voi kääntyä siihenkin suuntaan, että ympäristökunnat vetävät enemmän kuin tänä päivänä. Jokainen Tampereen ympäryskunta on kehittänyt nyt aika pitkälle omaa keskustaansa. Niihin tulee urbaania asumista, mikä tuntuu olevan muodissa. Valikoima monipuolistuu Pirkanmaalla, mutta reuna-alueet ovat enemmän kysymysmerkki, Lehtonen summaa. Pirkanmaa on kulkenut omassa tahdissaan Jos Pirkanmaan tilastojen valossa muuta maata laimeammat aallonpohjat ja -harjat jatkuvat myös tulevaisuudessa, rakentamisen lasku voi säilyä hyvin hallittuna. Pirkanmaalla on ollut oma kulkunsa esimerkiksi liike- ja toimistorakentamisessa. – Pirkanmaalla ei ole samanlaista pudotusta kuin muualla maassa. Muualla tullaan huipulta alaspäin, Pirkanmaalla menee tasaisesti, Vihmo kertoo. Myös teollisuus- ja varastorakennusten käyrät poikkeavat muusta maasta. Vihmon mukaan muualla maassa teollisuuden investoinnit rakennuksiin eivät lähteen vielä käyntiin, kun Suomen talous lähti nousuun vuonna 2015. Teollisuuden investoinnit kasvoivat ihan viime vuosina. – Tilaston mukaan Pirkanmaalla on investoitu aikaisemmin teollisuus- ja varastorakennuksiin. Pirkanmaalle on investoitu ilmeisesti eri tavalla koko nousukauden, Vihmo tulkitsee. – Pirkanmaalla finanssikriisin vaikutus oli tasaisempi. Silloinkin mentiin vähän eri tahtiin, Lehtonen vahvistaa. Lehtonen nostaa Pirkanmaan vahvuudeksi sen, että usko tulevaisuuteen säilyi. – Täälläkin mentiin toki huimasti alamäkeen, mutta yritysten reagointikyky oli hyvä. Nyt Pirkanmaalla ollaan odottavalla kannalla. – Tilanne riippuu siitä, mihin koko maailman talous menee. Ei tilanne katastrofi ole, ellei mitään isoa romahdusta tule. Toisaalta nekin heijastukset jäävät lyhytaikaiseksi niin kuin finanssikriisikin, Lehtonen arvioi. RT:n asuntotuotantokyselyn mukaan rakennusyritysten usko tulevaisuuteen ei ole horjunut. – Jos katsoo jäsenyritysten vastauksia, mitään pudotusta tuotannossa ei näy. Mutta se ei tarkoita, etteikö asuntotuotanto tänä ja ensi vuonna laskisi. Tulkitsen vastaukset niin, että rakennusyhtiöt suhtautuvat melko rauhallisesti asuntorakentamisen hidastumiseen. Iso kuva on Vihmon mukaan se, että tänä ja ensi vuonna valmistuu suhteellisen paljon asuntoja. – Mutta meillä ei ole tietoa vuosista 2021–2022. Sinne lupakehitys ei anna vielä osaviittaa. Kysyimme kuudelta suurelta rakentajalta neljä kysymystä rakentamisesta Pirkanmaalla nyt ja tulevaisuudessa. 1. Mitä hankkeita on tällä hetkellä käynnissä Pirkanmaalla? 2. Miltä vuosi 2020 näyttää? 3. Kuinka paljon teillä on työntekijöitä Pirkanmaalla? 4. Mitä pitäisi tapahtua, jotta Pirkanmaalla rakennettaisiin enemmän? YIT Tampereen ja Pohjanmaan aluejohtaja Ilkka Kääriäinen: 1. Rakennushankkeita on käynnissä Ranta-Tampellassa, Hervannassa, Niemenrannassa, Santalahdessa, Lentävänniemessä, eli nyt Tampereella kaikki. Ylöjärveltä valmistui juuri yksi hanke. Yhtä yritetään vielä käynnistää tänä vuonna Niemenrannassa. 2. Ihan hirveästi en voi kommentoida, sillä meillä on menossa hiljainen kausi ennen osavuosikatsauksen julkistamista.  Näillä alueilla rakentamista tullaan kuitenkin jatkamaan. Niemenrantaan tulee hankkeita ja aloitettuja hankkeita jatketaan. Ensi vuotta rakennetaan samaan tapaan kuin tätäkin. Jokainenhan voi ennustaa minkälaista tahansa, mutta aika näyttää missä mennään. 3. Karkeasti arvioituna 250, luku vaihtelee. 4. Tampereella on rakennettu aikalaillakin, en tiedä tarvitseeko sitä hirveän paljon lisätä. Ehkä suurin asia asuntokauppaan on ihmisten luottamus omaan tulevaisuuteen. Mitä paremmin ihmiset on töissä sitä paremmin asuntorakentaminenkin käy. Peab Länsi- ja Keski-Suomen rakentamisen aluejohtaja Matti Joensuu: 1. Nyt juuri saatiin aloituslupa Pirkkalaan kerrostalohankkeelle, Ylöjärvellä on käynnistetty kerrostalohanke. Kerrostaloja rakennetaan myös Tampereen Pappilaan, Messukylään ja Ranta-Tampellaan. 2. Tuleva vuosi näyttää tällä hetkellä kohtuullisen normaalille. Ei näy vielä meidän rakentamisessa tai tekemisessä, jos suhdanteen hiipumista on povattu. En tiedä vielä, mitä hankkeita lähtee, mutta varmaan kaksi kerrostaloa on tarkoitus aloittaa. Urakkapuolella olemme tekemässä kovaa kyytiä. Normaalia urakkatuotantoa näyttäisi olevan kyselyssä, ja sieltä varmasti omat hankkeemme tehdään. Urakkatyömme on pääasiassa julkista urakointia eli muun muassa kouluja ja päiväkoteja. 3. Pirkanmaalla omia työllistetään noin 100. Jatkossakin työllistetään vielä saman verran, ei ole näkyvissä vähennystarpeita. Kaikki resurssit ovat käytössä ja näyttävät olevan myös tästä eteenpäin. 4. Pirkanmaalla on meidän näkökulmasta kohtuullisen hyvä tilanne. Enemmän rakentamista syntyy kohtuuhintaisen asuntotonttitarjonnan kautta. Yleisesti voisi muuttovoittoa vielä lisätäkin, eli alueen vetovoimaa. Skanska Länsi-Suomen alueyksikön tulosyksikön johtaja Antti Palo-oja: 1. Pirkanmaalla rakennetaan toimitilaa Technopoliksen Asemakeskukseen, yhtenäiskoulua Virroille ja asuntoja Härmälänrantaan Tampereella. Näistä Virtain koulun rakentaminen on alkanut tänä vuonna ja Härmälänrannan kehittäminen on jatkunut asuntokohteiden aloituksilla myös tänä vuonna. 2. Suunnitteilla on käynnistää asuntokohteita lisää Härmälänrantaan. Voin sanoa, että tarjouskyselyitä on meillä tutkittavana, mutta niistä voidaan tiedottaa tietysti vasta, jos sopimus saadaan. Asuntomarkkinoissa on varmaan tasaantumista, mutta meillä on ihan hyvä luotto tulevaisuuteen tällä hetkellä. 3. 150 henkilöä sekä työmaalla että toimistolla. Tarkoitus on työllistää koko henkilökunta ja sen lisäksi iso joukko urakoitsijoita ja yhteistyökumppaneita myös jatkossa. Tällä hetkellä tutkitaan tarkkaan sitä, että joissain työmaajohdon tehtävissä saattaa olla lisäämistarpeita, mutta ne riippuvat tietysti tulevista hankkeista. 4. Olemme asuntorakentajia, joten kuluttajien luottamus talouteen on tärkeä asia. Tiedetään, että korot on alhaalla, mutta se auttaisi, että uskallettaisiin tehdä isoja päätöksiä elämässä, vaikka on tiettyä epävarmuutta ilmassa. Julkisella puolella kaikki tiedämme, että tilanne on aina sinänsä hankala, kun rahaa on vähän ja investointeja täytyisi tehdä. Ehkä sielläkin voitaisiin tehdä innovatiivisempia hankintatapoja. Täytyykö sen aina olla oma investointi, vai voisiko ajatella muita rahoitusmalleja ja toimintamalleja, joilla löydettäisiin yhteisesti helpotusta tilanteeseen? SRV Pirkanmaan aluejohtaja Henri Sulankivi: 1. Isoimpana on Kansi ja areena -hanke. Marriott-hotelli on loppusuoralla. Näiden lisäksi on asuntohankkeita viisi Tampereella ja yksi Nokialla. 2. Tässä on aika pitkiä hankkeita, jotka jatkuvat vielä vuodelle 2020, osa vuodelle 2021. Edelleen olemme toiveikkaita ettei näköpiirissä ole suurempaa hiljenemistä. Hankkeita on suunnittelupöydällä paljon, mutta kaikki vaativat omat rakentamispäätöksensä. 3. Tarkkaa lukua on vaikea sanoa. Pitkissä hankkeissa on iso määrä väkeä takana. Oma väki meillä on lähinnä toimihenkilöitä ja teemme laajan aliurakointiverkoston kanssa töitä. Olemme merkittävä työllistäjä Pirkanmaalla. Pärjäämme näillä työntekijöillä tällä hetkellä. 4. Kyllähän Pirkanmaalla edelleen rakennetaan kohtuullisen paljon. Tilanne oli jo aika kuuma, ja olemme pikkuhiljaa menossa kohti normaalitilannetta. Pirkanmaalla olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että Pirkanmaa on maan kakkoskeskus ja vetovoima on hyvä. Julkista rakentamista, kuten sairaala-alueen kehittämistä, kouluja, keskuspuhdistamoa ynnä muuta sellaista, tehdään lähivuosinakin eikä asuntorakentaminenkaan pysähdy. Jos jotain pitäisi olla paremmin, niin kaavoituksessa voisi olla enemmän joustoa ja ripeyttä. NCC Tampereen rakentamisen aluejohtaja Marko Nikander: 1. Tampereella on Ratinan toimistotalo, Tesoman S-marketin rakentaminen ja sen päälle kerrostalo YH-kodeille, Tesoman valtatien varteen rakennetaan kolme kerrostaloa, Annalassa kerrostalo ja Hatanpään valtatien varteen YH-kodeille kolme kerrostaloa. Sastamalassa rakennetaan Vareliuksen koulua. Nokian renkaille valmistui juuri hallin laajennus. Tänä vuonna on tulossa vielä Kangasalle kerrostalo ja hyvinvointikeskus Akaaseen. 2. Monipuolinen rakentaminen jatkuu edelleen ensi vuonna. Asuntorakentamisessa yksiöitä on tehty paljon viime aikoina, jatkossa asuntokoko tulee varmasti hiukan kasvamaan. Rakentamisessa asuntomäärät tulevat vähenemään, mutta kerrospinta-alan kasvaessa ero ei ole niin suuri, koska asuntokoko kasvaa. Kasvukeskuksissa ja hyvillä sijainneilla rakennetaan asuntoja varmasti normaaliin tahtiin. Toimistotalojen rakentamiselle on kysyntää ja se varmaan lisääntyy, koska vanhaa kantaa uusitaan. Sote-uudistuksen mukana tuomat tarpeet terveydenhuoltopalveluille lisäävät tarvetta palvelurakennuksille ja sen tyyppistä rakentamista on jatkossakin. Kouluja on Pirkanmaan alueella kovin huonossa kunnossa. Koulujen peruskorjausta ja uudisrakentamista on varmasti jatkossakin. Meillä on alkavia projekteja hyvin sovittuna. Ensi vuosi näyttäisi olevan hiukan liikevaihdollisesti pienempi, mutta Vuosi 2021 ja 2022 näyttävät taas siltä, että ollaan normaalitasolla ja kasvu jatkuu 3. Noin 100 henkeä ja lisäksi lukuisia aliurakoitsijoita. Vuoden loppuun päättyviä kohteita on paljon. Ensi vuoden loppupuoliskolla tilanne on varmasti toisenlainen, silloin tarvitaan lisää työntekijöitä. 4. Asuntorakentamista on jatkossakin Tampereella ja kehyskunnissa. Asuntokohteet käyvät hyvin kaupaksi, eniten rakentamista rajoittaa tonttien saanti ja kaavoitus. Tarvetta ja kapasiteettia olisi rakentaa enemmänkin, jos saisimme hyviltä paikoilta tontteja, niitä tarvittaisiin. Hankekehityksen hidas kiertonopeus rajoittaa lisätyövoiman palkkaustamme. Pohjola-rakennus Tampereen hankejohtaja Henna Korpiluoto: 1. Meillä on tällä hetkellä käynnissä Pirkanmaalla 17 asuinrakennushanketta. Näiden lisäksi rakennamme kahta palveluasuntokohdetta sekä Lempäälä-talon. Tampereen Santalahden aluehankkeessamme on rakenteilla tällä hetkellä seitsemän kerrostaloyhtiötä. Kahdeksannen talon rakennustyöt käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella. Ensi vuonna käynnistämme alueella kolmen kerrostalon rakennustyöt. Muita käynnissä olevia työmaita on korttelihanke Jankassa, hankkeet Haukiluomassa, Tesomalla, Lempäälässä ja Hämeenlinnassa sekä Nokian keskustan tornitalohanke. 2. Teemme tänä vuonna Pirkanmaalla Pohjola-rakennuksen kaikkien aikojen kovimman liikevaihdon ja vuosi 2020 näyttäisi menevän samoihin lukemiin. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä on meillä matala. Tällä hetkellä oman kodin ostajat ovat aktiivisia, kunhan hinta on oikea. Asuntorakentamisen riskeinä ovat ennen kaikkea ulkopuoliset tekijät, erityisesti hallituksen ja pankkien linjaukset uudisasuntojen lainoitukseen liittyen. Ensi vuoden alkupuolella aloitamme Puisto-Kalevan korttelimme rakentamisen Tampere Areenan pohjoispuolisesta osasta. Rakentaminen käynnistetään kahdella kerrostalolla. Meillä on tulossa iso aluehanke Tampereen Lamminpäähän ja lisäksi kehitämme Nokian keskustassa vanhan S-marketin korttelin asumiselle. 3. Omia toimihenkilöitä meillä on 70 ja oman henkilöstömme lisäksi työllistämme työmaillamme yhteensä noin 400 henkilöä. Vähennystarpeita ei ole. 4. Vahvan kaavan tonttimaata pitäisi olla saatavilla enemmän. Päivitys 21.10.2019 kello 15.50: Lisätty faktaan lähdetieto Kauppalehti, Alma Talent tietopalvelu.