Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Raitiotien koeajot päättyivät, jatkossa ratikka liikkuu ilman kaduilla auttavaa liikenteenohjausta – ratikkavalojen toiminta kannattaa opetella viimeistään nyt

Tampereen raitiotien kolmas koeajoviikko on saatu päätökseen. Tampereen Raitiotie oy:n mukaan koeajot sujuivat odotusten mukaisesti, ja ne osoittivat ratainfran sekä raitiotien teknisten järjestelmien toimivuuden myös maksiminopeuksissa. Vaikka virallinen koeajoviikko on saatu päätökseen, tehdään huhtikuun aikana vielä yksittäisiä testejä. Tästä johtuen liikenteen käyttäjien on hyvä noudattaa liikenteessä jatkossa tarkkaavaisuutta sekä perehtyä esimerkiksi raitiotien liikennevalojen toimintaan. Yksittäisiä testiajoja tehdään myös yöaikaan. Saksasta Tampereelle tullut testiratikka lähti liikkeelle ensimmäisen kerran 16. maaliskuuta: Nopeustestit onnistuivat Viimeisellä koeajoviikolla raitiotiellä tehtiin nopeustestejä, kun ratikalla ajettiin Insinöörinkadulla 40 kilometriä tunnissa ja Hervannan valtaväylällä 70 kilometriä tunnissa. –Kolmas koeajoviikko sujui yhtä hienosti kuin kaksi edellistäkin. Nopeustestit saatiin vietyä läpi yhtenäisinä suorituksina, mikä oli mahdollista liikenteenohjaajien varmistaessa vaunun kulkua muun liikenteen joukossa. Kokonaisuutena testit ovat onnistuneet jopa paremmin kuin osasimme odottaa, Tampereen Raitiotie oy:n koeajokoordinaattori Niina Uolamo sanoo. Maksiminopeuden lisäksi testiviikkoihin on mahtunut paljon muutakin. Esimerkiksi radan päällysrakenteen ajettavuus ja vaihteiden toimivuus ovat olleet koeajojen keskeinen osa-alue. –Päällysrakenteen eli katuosuuksien kiintoraiteen ja Hervannan valtaväylän sepeliradan osalta on tarkasteltu vaunun käyttäytymistä eri nopeuksissa sekä todennettu vaihteiden toimiminen suunnitellusti, eikä näiden osalta löytynyt testeissä mitään merkittävää ongelmaa, päällysrakenteen tekniikkalajivastaava Timo Kuusela Raitiotieallianssista sanoo. Sähköradan osalta on arvioitu vaunun virroittimen toimintaa ajojohtimeen nähden sekä seurattu sähkönsyöttöä. – Ajojohdinten osalta tulokset ovat olleet odotettuja. Muutamissa kohdissa on havaittu pientä säätötarvetta, mutta muuten vaunu ja sähkörata ovat toimineet yhteen kuten pitääkin, sanoo ajojohdinten asennuksista vastaava työmaapäällikkö Ari Valaja Raitiotieallianssista.