Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Hallituksen perjantain sote-sopimuksesta alkaa tihkua tietoa: Pihlajalinna joutuu neuvottelemaan sopimuksensa uusiksi Pirkanmaalla

Perjantaina saavutettu sote-ratkaisu alkaa näyttää Pirkanmaan kannalta varovaisen myönteiseltä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Pirkanmaan kuntien ulkoistamisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin ei sovelleta mitätöimismenettelyä vaan Pirkanmaan maakunta ja yksityiset toimijat saavat neuvotella keskinäiset sopimuksensa uusiksi niin sanotun irtosanomismenettelyn kautta. Ratkaisu koskettaa maakunnista erityisesti Pirkanmaata, sillä täällä kunnat ovat tehneet laajoja ja hallituksen silmätikkuina olleita ulkoistuksia muun muassa Pihlajalinnan kanssa. Alkuperäisessä lakiesityksessä arvioitiin, että ainakin Jämsässä, Mänttä-Vilppulassa ja Parkanossa tehdyissä ulkoistuksissa sopimukset olisivat mitätöityneet, koska näissä sopimuksissa kunnat ovat siirtäneet laajasti soten järjestämisvastuutaan yksityiselle palveluntuottajalle. Nyt tilalle tulee siirtymäajalla irtisanomismenettely, jossa maakunta voi neuvotella jatkosopimuksen palveluntarjoajan kanssa. Irtisanomismenettely antaa mahdollisuuden neuvotella sopimukseen muutoksia, joilla ne saadaan lainmukaisiksi. Tämän voi ilmeisesti tehdä myös ilman uutta kilpailutusta, koska kyseessä on lainmuutos. Hyvä uutinen Pirkanmaalle Pirkanmaan liiton sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala ottaa tiedon mitätöimisuhan väistymisestä vastaan huojentuneena. – Se on oikein viisas ratkaisu ja sitä me itse toivoimmekin. Mitätöimispykälä olisi ollut juridisestikin hankala. Se olisi todennäköisesti johtanut hyvin herkästi oikeuskäsittelyihin ja siitä riitatilanteesta olisivat palvelutkin kärsineet. – On parempi niin, että sopimukset neuvotellaan uusiksi siirtymäajan puitteissa. Jos tulee vastaan tilanne, että nykyinen sopimus ja palvelutarve ovat ristiriidassa, jonkinlainen kilpailutuskin voi tulla kysymykseen, Herrala aprikoi. Hallituksen sote-ratkaisu on merkittävä myös maakuntien itsemääräämisoikeuden kannalta. – On hieno asia, että nyt sote-maakuntavaltuusto saa vuosittain päättää itse, miten alueella toimitaan. Tämä ratkaisu lisää maakunnan itsehallintoa. Ihan loistava juttu! Entä onko riski, että maakunnan ja palveluja nyt hoitavien yksityisten toimijoiden intressit ovat liikaa ristiriidassa eikä neuvotteluissa löydetä yksimielisyyttä? – Voi olla, ettei osapuolilla ole ihan heti samaa käsitystä. Maakunnan kannalta olennaisinta kumminkin on, että saamme aikaiseksi kustannustehokkaan ja palvelulaadultaan hyvän ratkaisun. En lähde ennakoimaan, mitä sote-maakunnan valtuusto ja poliitikot päättävät, mutta lähtökohdat ovat nyt huomattavasti paremmat kuin aikaisemmassa mallissa, sanoo Herrala. Hän korostaa, että laadukkaiden palveluiden tuottaminen on ollut haaste varsinkin Pirkanmaan reuna-alueilla kuten Parkanossa, Kihniössä ja Mänttä-Vilppulassa. Nykyisillä ratkaisuilla on Herralan mukaan onnistuttu hyvin. – Asiakkaat ovat olleet siellä tyytyväisiä nykyiseen palvelukonseptiin. Torjuntavoitto myös Tampereelle? Entä Tampere? Voiko Tampere olla sote-ratkaisuun yhtä tyytyväinen kuin Pirkanmaa? – Rahoitusratkaisua loivennettiin, joten se ei kohtele suuria kaupunkeja niin katalasti kuin aikaisempi malli. Aiemmassa mallissa siirtymä oli suunniteltu aika jyrkällä kulmalla. Nyt siirtymä uuteen rahoitusmalliin ei ole niin raju ja se on hyvä niin. Tällä mallilla toimintoja on helpompi sopeuttaa ja se auttaa myös löytämään maltillisen ratkaisun. Samaa mieltä on Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala . – On paitsi Pirkanmaan myös Tampereen etu, jos rahoitusratkaisua saatiin muutettua. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) pidättäytyi lauantaina kommentoimasta neuvottelujen lopputulosta. Hän lupasi ottaa kantaa sen jälkeen, kun sote-paketti on julkistettu ja siitä on pystynyt muodostamaan kokonaiskuvan. Hallituksen alkuperäisessä esitysluonnoksessa Pirkanmaan kaltaiset vähemmän sairastavat ja elinvoimaisemmat maakunnat olisivat menettäneet rahaa sairaammille maakunnille, mutta tämä ei hallituksen aikaansaamassa neuvottelutuloksessa nähtävästi täysimittaisesti toteutunut. Yksittäisten Pirkanmaan kuntien kannalta sote-ratkaisun taloudelliset vaikutukset ovat tarkemmin arvioitavissa vasta, kun sopimuksen sisältö julkistetaan – todennäköisesti heti alkuviikosta. – Tämä vaatii vielä paljon laskentatyötä ennen kuin osaamme sanoa kuntien kannalta mitään lopullista. Saimme uudet laskelmat 1. lokakuuta ja nyt näitä uusia lukuja pitää verrata niihin. Siihen menee ainakin viikko, Herrala arvelee. Etelä-Savo säilyy yhtenäisenä Helsingin Sanomien tietojen mukaan Etelä-Savo säilyy maakuntauudistuksessa yhtenäisenä eivätkä Savonlinna, Rantasalmi, Enonkoski ja Sulkava voi siirtyä Pohjois-Savoon. Vastineeksi myöhään perjantaina syntyneessä neuvotteluratkaisussa on pyritty turvaamaan Savonlinnan keskussairaalan laaja toiminta. Sairaalan toiminnan varmistaminen on ollut pääsyy kuntien hinkuun siirtyä pois Etelä-Savosta. Väkiluvultaan pienessä Etelä-Savossa on jo yksi keskussairaala Mikkelissä, eikä alueella ole pystytty sopimaan sairaaloiden työnjaosta. Sote-ministerityöryhmän neuvottelutulos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja maakuntauudistuksesta menee ensi viikon alussa vielä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsiteltäväksi. Virkamiehet kirjoittavat lakiesitykset uusiksi viikonlopun aikana. Länsi-Pohjan ulkoistus mitätöityy Toinen alueellisesti hankala päätös oli tulevassa Lapin maakunnassa sijaitseva Länsi-Pohjan alue. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat ovat ulkoistaneet Länsi-Pohjan keskussairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon Mehiläiselle, ja tämä ulkoistus näyttää edelleenkin muuttuvan tulevassa sote-ratkaisussa lainvastaiseksi eli mitätöityvän. Länsi-Pohjassa on ollut vastaava tilanne kuin Etelä-Savossa: Lapissa on jo Rovaniemen keskussairaala, ja turvatakseen oman sairaalansa jatkon tulevassa Lapin maakunnassa Länsi-Pohjan kunnat lähtivät pitkään ulkoistukseen. Ministereiden neuvotteluratkaisussa sekä Savonlinnan että Länsi-Pohjan keskussairaaloiden toiminta tulevissa maakunnissa on pyritty turvaamaan niin, että sairaalat saavat pitkällä siirtymäajalla ylläpitää yhteispäivystystä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Keskusta olisi halunnut enemmän rahaa maakunnille Tulevien maakuntien rahoituksessa on tehty HS:lle kuvatun mukaan ”hienosäätöä”, mutta peruslinjaukset eivät ole muuttuneet. Tulevat maakunnat saavat edelleen rahansa pääosin asukkaiden palvelutarpeen mukaan, joka määrää rahoituksen edelleen 80-prosenttisesti. Keskusta olisi halunnut nostaa prosenttiosuutta eli antaa enemmän rahaa maakunnille, joissa on palvelutarvetta eli esimerkiksi korkea sairastavuus. Tämä ei onnistunut. Rahoituksen muihin määräytymisperusteisiin tuli rkp:n lepyttämiseksi muutoksia. Kaksikielisyyden painoarvo rahoituksessa kasvoi: kun se aiemmin oli 0,35 prosenttia, nyt se on 0,5 prosenttia. Se tuo jonkin verran rahaa lisää kaksikielisille alueille esimerkiksi Pohjanmaalla. Pieni myönnytys yksityisille toimijoille Alkuperäisessä lakiesityksessä etenkin yksityiset terveysyritykset pitivät outona kohtaa, jonka mukaan jatkossa muun muassa potilaan hoidon tarpeen arviointi, sairauksien diagnosointi ja ratkaisut hoitotoimista olisi laajennettu julkisen järjestämisvastuun piiriin. Se tarkoittaa, että ne olisivat olleet julkisia hallintotehtäviä, joita olisi voinut tehdä vain virkasuhteessa oleva lääkäri – mikä olisi huomattavasti kaventanut maakunnan mahdollisuuksia käyttää ostopalveluita. Neuvotteluissa HS:n tietojen mukaan tätä muutettiin niin, että virkalääkärin vaatimuksen laajennus poistettiin. Tälle tuli pontta myös korkeimman hallinto-oikeuden antamasta lausunnosta . KHO:n mukaan lakiesityksen perustelut julkisen hallintotehtävän laajentamisesta eivät vaikuttaneet ”oikeudellisesti kestäviltä”. Lausuntoyhteenveto yhä julkistamatta Yksityiset yhtiöt ovat pitkin matkaa kritisoineet lakiesitystä ja viime vaiheessa myös sen valmistelua. Kritiikkiä on tullut muun muassa siitä, että sote-ministeriryhmän käytössä ollutta lausuntoyhteenvetoa ei ole julkistettu. Epäilynä on, että lausunnoissa esitettyjä kriittisiä arvioita ei ole kaikilta osin otettu huomioon, kun muutoksia lakiesitykseen on tehty. Sote-ministerityöryhmään kuuluvat ministerit ovat ryhmän puheenjohtaja, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.), valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.), ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.), opetusministeri Li Andersson (vas.), pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.). Sote-uudistusta koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden joulukuussa. Ne työllistävät useita valiokuntia. Lakien pitäisi tulla hyväksytyksi eduskunnassa kesällä 2021, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää tavoitteen mukaisesti alkuvuodesta 2022. Niissä valitaan maakuntavaltuustot. Uusien maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2023. Maakunnille siirretään kunnilta sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi.