Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Politiikan tutkija ennustaa todellista vaalitrilleriä – sdp:n etumatka voi kaventua olemattomaksi loppusuoralla

Kannatuskyselyiden kärjessä koko talven porskuttaneet sosiaalidemokraatit näyttävät menettävän suosiotaan maalisuoralla. Politiikan tutkijaa demareiden etumatkan kaventuminen ei yllätä. – Se, että gallupkärki tulee alaspäin vaalien alla ei ole poikkeuksellinen ilmiö, toteaa erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Karimäki huomauttaa, että demareiden kannatus ei missään vaiheessa ole noussut niin korkeaksi kuin opposition pääpuolueen kannatus on perinteisesti ollut. Kun vaalikampanjat etenevät, sdp:n etumatka voi kaventua todella pieneksi. – Vaalikeskustelu on nyt kunnolla lähtenyt käyntiin, on nähty puoluejohtajien televisiotenttejä ja ehdokkaat ovat tulleet esiin. Mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä näkyvämmäksi politiikka tulee ja kaikki puolueet saavat viestinsä esille. Viime aikoina mediassa ovat hämmentäneet myös sairauslomalta palanneen sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen sekavat veropuheet muun muassa lihan ja maidon arvonlisäverotusta sekä yhteisöverotusta koskien. Uusi jytky? Perussuomalaisten nousu loppusuoralla on nähty jo parissa aiemmissa vaaleissa. Vuonna 2011 puolue otti Timo Soinin johdolla historiallisen vaalivoiton, ”ison jytkyn”. Onko nyt tulossa uusi jytky? – Alun perin jytky tarkoitti suurta yllätystä ja muutosta politiikan pelikentällä, joten siinä mielessä ei. Perussuomalaisten kannatus on merkittävää eikä heidän nousunsa ole mikään yllätys. Puolue on jo vakiinnuttanut paikkansa poliittisella kartalla. Karimäki toteaa, että perussuomalaiset on näissäkin vaaleissa kaikista muista puolueista poikkeava vaihtoehto. – On yksi puolue, joka selkeästi erottuu, mitä tulee esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon. Se voi puhutella äänestäjiä. Muillakin puolueilla on erilaisia näkemyksiä asiakysymyksistä, mutta kyse on enemmänkin aste-eroista. Onko perussuomalaisilla piilevää kannatusta, joka ei näy gallupeissa? – Jonkin verran voi edelleen olla sitä, ettei ääneen haluta tunnustautua perussuomalaisten kannattajaksi, vaikka heitä äänestetäänkin. Karimäen arvion mukaan suurempi haaste perussuomalaisille on saada äänestäjät liikkeelle uurnille asti. Ennakkoäänestys on jatkunut vilkkaana, mutta suurin osa äänestäjistä miettii vielä kantaansa. Puolueiden ja ehdokkaiden on edelleen mahdollista vaikuttaa äänestyspäätöksiin. – Aikajänne, jolloin ihmiset tekevät äänestyspäätöksensä on lyhentynyt huomattavasti vuosikymmenten aikana. Puolueen moni valitsee jo aikaisemmin, mutta ehdokkaiden välillä pohdintaa käydään edelleen. Ennakkoäänestys kätevää Tämä piti paikkansa monen äänestäjän kohdalla, jotka antoivat äänensä ennakkoon maanantaina kauppakeskuksessa Pirkkalan Partolassa. – Ensin valitsin puolueen, sitten ehdokkaan. Haluan äänestämällä vaikuttaa hoitoalan palkkaukseen sekä vanhusten ja lasten asioihin, kertoi Satu Järvelä . Järvelä valitsi ennakkoäänestyksen, koska on töissä varsinaisena vaalipäivänä. Paula Myllysilta ja Elina Aho äänestivät ennakkoon, koska se onnistui kätevästi kauppareissun yhteydessä. – Oli helppoa äänestää samalla, kun kävin kaupassa, Myllysilta kertoi. Myllysilta oli valinnut vaalikoneen avulla ehdokkaan, jonka ajatusmaailma käy yksiin hänen oman ajattelunsa kanssa. Elina Aho toivoo, että voi äänestämällä muuttaa maailmaa. – Haluan vaikuttaa translakien uudistamiseen, jotta transihmisillä olisi samat oikeudet kuin muillakin, Aho kertoi. Nouseeko äänestysvilkkaus? Näissä vaaleissa ääniä on annettu ennakkoon ahkerasti. Sen perusteella ei kuitenkaan voi sanoa mitään varmaa koko vaalien äänestysvilkkaudesta. – Optimistinen tulkinta on, että se ennustaa korkeaa äänestysprosenttia myös vaalipäivänä. Toinen mahdollisuus on, että ennakkoäänestyksestä on tullut yhä suositumpaa. Veikkaan, että kyse on vähän molemmista, vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta toteaa. Kaksissa viime eduskuntavaaleissa ennakkoääniä on ollut 46–47 prosenttia kaikista äänistä, kun aiemmin liikuttiin runsaassa 40 prosentissa. Sami Borg on toiveikas sen suhteen, että lopullinen äänestysprosentti nousee nyt 2–3 prosenttiyksikköä. 1990-luvun alusta lähtien äänestysprosentti on pysynyt 70 prosentin tuntumassa. Borg uskoo, että näissä vaaleissa sekä sdp, vihreät että perussuomalaiset saavat äänestäjänsä tavallista paremmin liikkeelle. Perussuomalaisilla pinnalla on maahanmuutto, vihreillä ilmastokysymykset, sdp:llä sote ja vanhustenhoito.