Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Virkailijoiden maalittaminen halutaan rikoslakiin – esitys saa vahvan tuen poliisien ja juristien ammattijärjestöiltä

Maalittaminen on noussut merkittäväksi käsitteeksi julkisessa keskustelussa viime vuosina. Nyt virassa toimivien henkilöiden maalittaminen halutaan myös rikoslakiin. Suomen Poliisijärjestöjen liitto (SPJL) ja Lakimiesliitto ovat päättäneet asettua tukemaan Poliisihallituksen, Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien aiemmin kesäkuussa oikeusministeriölle jättämää lakimuutosehdotusta. Lakimiesliiton lisäksi sen jäsenyhdistyksistä erillisinä allekirjoittajina ovat Suomen Syyttäjäyhdistys, Suomen tuomariliitto ja Suomen Kihlakunnanvoudit. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajapuolen tekemällä ehdotuksella on nyt myös työntekijäjärjestöjen tuki. Ehdotuksen tavoite on saada maalittaminen omaksi pykäläkseen rikoslain 16. lukuun, joka koskee virkailijoihin kohdistuvia rikoksia. – Muiden pykälien venyttäminen ja kokeileminen, että sopisiko vaikka vainoaminen tai muu vastaava rikos kuvaamaan maalittamista, ei ole meidän mielestämme oikea tapa. Lakiin on kirjattava selkeästi, mitä on maalittaminen ja miten siitä rangaistaan, linjaa Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne . Poliiseja siirretty toisiin tehtäviin Mistä maalittamisessa sitten tarkalleen on kyse? Työnantajapuolen esityksen mukaan siitä, että virkamiehen tai tämän läheisen tietoja kaivetaan esiin ja pyritään niiden avulla tai niitä vääristelemällä luomaan epäedullista kuvaa virkamiehestä. SPJL:n Jonne Rinteen mukaan ilmiö alkoi näkyä poliisille korostuneesti viimeistään vuoden 2015 laajamittaisen maahantulon myötä. – Silloin esimerkiksi Helsingin Rautatientorin mielenosoituksissa poliiseja alettiin kuvata – eikä siinä mitään, kyllähän kuvata saa. Mutta sitten katsottiin rintapielestä nimi ja alettiin selvittää tietoja, Facebook-tilejä ja niin edelleen, Rinne kuvailee. – Somen kautta alettiin kohdistaa painostustoimia viranomaisiin ja maalittaa heitä. Poliisilaitoksilla maalittaminen on johtanut Rinteen mukaan muutamissa tapauksissa sisäisiin siirtoihin. – Internetin ihmeellisessä maailmassa työskenteleviä poliiseja on siirretty toisiin tehtäviin. He ovat kokeneet painostamisen niin rankaksi. Lakimiesliiton puheenjohtaja Antero Rytkölä puolestaan kertoo, että maalittaminen on vaikuttanut myös oikeuslaitoksessa työskenteleviin. – Vaikutukset ovat olleet henkisiä ja lisänneet stressiä. Pahimmissa tapauksissa on jouduttu jopa sairauslomalle, Rytkölä sanoo. Yksittäistapauksista tulee esimerkkejä muille Maalittamisesta tulee SPJL:n Rinteen mukaan usein yksittäisen virkamiehen painostamista laajempi ilmiö, kun yksittäistapauksesta tulee esimerkki. – Joku otetaan maaliksi ja näytetään samalla muille, että jos menettelet näin tai puutut asioihin näin, niin joudut tämän saman ryöpytyksen kohteeksi. Yksi huolestuttava piirre maalittamisessa on Antero Rytkölän mukaan se, että pelkästään ilmiön olemassaolo saattaa vaarantaa luottamusta oikeuslaitoksen toimintaa kohtaan. – Tiedossani ei luojan kiitos ole konkreettista esimerkkiä, jossa maalittaminen olisi vaikuttanut oikeuslaitokseen. Mutta kun ihmiset tietävät tällaisesta ilmiöstä, saattaa herätä epäilyksiä, että miten se on voinut vaikuttaa ja mihin suuntaan. Sekä Rinne että Rytkölä korostavat kuitenkin, että tarkoituksena ei missään nimessä ole kieltää oikeusjärjestelmän kritisointia. – Ei ole kyse siitä, etteikö viranomaistoimintaa saisi tai pitäisi arvostella. Sehän kuuluu oikeusvaltioperiaatteeseen, Rinne toteaa. Rinteen mukaan liitoille on myös tärkeää, että maalittaminen pidetään erillään yleisemmästä ja epämääräisemmästä vihapuheen käsitteestä, jota ei ole rikoslainsäädännössä määritelty. Yleisen syytteen alaiseksi Rikoslakiin merkittävän pykälän lisäksi lakimuutosehdotuksessa esitetään, että virkailijaan kohdistuvan maalittamisen pitäisi olla yleisen syytteen alainen rikos eikä asianomistajarikos. Nykylainsäädännön mukaan virkailijasta tulee esteellinen, jos hän tekee itseensä kohdistetusta häirinnästä rikosilmoituksen. – Tämä on myös yksi syy siihen, miksi virkamiehiä yritetään provosoida tekemään rikosilmoituksia ja myös syy siihen, miksi he saattavat jättää rikosilmoituksen tekemättä, todetaan kirjelmässä. Lakimuutosehdotuksella onkin Lakimiesliiton Rytkölän mukaan myös työsuojelullinen merkitys. – Ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, että valtion töiden suorittamisen vuoksi joutuu tällaisiin vaikeuksiin. Sillä on sekä henkilötasolla että yleisesti vakavia seurauksia, eikä sellaista pidä sietää, Rytkölä linjaa. "Maalittamisessa on kysymys siitä, että virkamiehen tai tämän läheisen tietoja (mm. kuvat, toimenpiteet, päätökset) kaivetaan esiin ja pyritään niitä eri konteksteihin asettamalla ja / tai tietoja vääristelemällä / muokkaamalla luomaan epäedullista kuvaa virkamiehestä tarkoituksin vaikuttaa viranomaisen toimenpiteisiin tai päätöksentekoon." "Ilmiöön kuuluu myös suora tai epäsuora virkamiesten uhkailu, kuten kotiosoitetietojen keruu ja sähköpostien, postipakettien tai muun materiaalin lähettäminen häirintä- ja / tai uhkailutarkoituksessa." "Osapuolet esittävät, että asiasta säädettäisiin rikoslain 16 luvun (rikokset viranomaisia vastaan) kokonaan uusi tunnusmerkistö: viranomaisten maalittamisesta (ml. törkeä tekomuoto)."