Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uusi olympiastadion on vihdoin valmis ja tältä se näyttää remontin jälkeen – Rakentamisessa tasapainoiltiin vanhan säilyttämisen ja uusien vaatimuksien kanssa

Siinä se nyt on. Käyttövalmis ja uudelleen rakennettu Helsingin Olympiastadion – eikä nyt puhuta mistään perusremontista. Yksitoista vuotta sitten projektinjohtaja Aulis Toivonen ihasteli yleisurheilun MM-kisoissa täysin uudistettua Berliinin olympiastadionia. Silloin tuntui kaukaiselta ajatukselta, että sama tapahtuisi myös Helsingissä. – Helsingin Olympiastadionissa oli tuolloin kelvollista vain betonirunko. Toiminta olisi voinut loppua vuoden sisällä, kun stadionin sähköt eivät olisi enää toimineet. Vuonna 2010 tehty kuntotutkimus osoitti, että oltiin lähellä käyttökieltoa, Toivonen muisteli Helsingin Sanomille maanantain mediatilaisuudessa uutuuttaan hohtavalla stadionilla. Olympiastadionin uudistaminen, uusien maanalaisten tilojen rakentaminen ja vanhojen säilytettäväksi määrättyjen osien kunnostaminen alkoi vuonna 2016. Rakentamisen hinnaksi laskettiin 198 miljoonaa euroa. Seuraavassa vaiheessa hinta oli noussut 261 miljoonaan, ja nyt puhutaan yli 300 miljoonan euron loppulaskusta. Toivosen mukaan hankkeen lopullinen hinta selviää marraskuussa, kun laskut on maksettu. – Se, paljonko yli 300 miljoonan euron mennään, selviää myöhemmin. Arvioilla ei kannata spekuloida, Toivonen vastaa hintatiedusteluihin. Olympiastadionin johtaja Ari Kuokkanen muistuttaa, että jostain syystä ensimmäistä hinta-arvioita ei sidottu indeksiin. Sen jälkeen rakentaminen alkoi nopeasti ylikuumeta pääkaupunkiseudulla. – Kun puhutaan hinnasta, helposti unohtuu, kuinka paljon stadion tuo aluetaloudellista hyötyä, noin 80 miljoonaa euroa, Kuokkanen laskee. Stadionin tavoitteena on saada miljoona kävijää vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto sanoo, ettei stadion ole syönyt muun maan liikuntapaikkarakentamista. Valtiolla on ollut stadionille erityisrahoitus. – Rakennus palvelee koko Suomea. Projekti oli välttämätön toteuttaa. Stadionia ei voitu jättää korjaamatta. Se ei ollut vaihtoehto, Ranto sanoo. Valtio ja Helsingin kaupunki maksavat stadionin uudistamisen puoliksi. – Uskon, että investointi kannattaa, ja sen todellinen arvo voidaan mitata vasta vuosien päästä, ei ensisijaisesti rahassa. Stadion on ikonisempia rakennuksia Suomessa, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Stadionin pääurakoitsijana oli Skanska, joka kilpailutti satoja aliurakoitsijoita. Enimmillään 90 000 neliön eli yhdeksän hehtaarin alueella työskenteli 700 työntekijää 50 maasta. – Tarjoushintaindeksi toi yli 50 miljoonaa euroa lisähintaa. Vuonna 2016 arvioidut kaikki riskit toteutuivat. Hinta toteutui kulujen mukaan, Toivonen sanoo. Varsinkin manttelointi eli kannatinpilareiden vahvistaminen tuli paljon laskettua kalliimmaksi. Puisen ja teräksisen kattorakenteen katokset painavat 3,5 miljoonaa kiloa, saman verran kuin 550 norsua. Uudistamisessa oli Toivosen mukaan kolme keskeistä asiaa: stadionin kaupunkikuva ei saanut muuttua, uutta tilaa piti saada noin 20 000 neliötä ja oli oltava katokset. Omat vaatimuksensa asetti, että stadion on suojeltu rakennus. Museovirasto valvoi, että rakennuksessa säilytettiin 1930-luvun ilme ja esimerkiksi vanhat ovenkahvat. – Jos tarvittiin vaikka vanha sähköpatteri, se hankittiin tai korjattiin. Museoviraston vaatimuksia ei ole laskettu hinnassa erikseen, Toivonen sanoo. Kaikkiaan uutta tilaa on saman verran kuin Finlandia-talossa. Maan alle sijoittuvat uudet tilat tarjoavat nykyaikaisen liikuntamaailman, jossa tiloja voidaan muuttaa tarpeen ja käytön mukaan. Auditorio muuttuu tanssisaliksi tai isoissa tapahtumissa mediakeskukseksi. – Uusien tilojen rakentamisessa ei enää ollutkaan rajoitteita. Ensimmäinen johtopäätös oli, että on tehtävä kunnolla ja kestävää. Maan päältä katsottuna stadion palautettiin 1930-luvun toiminnalliseen kirkkauteen. Varsinkin katsomomalja on ainutlaatuinen, pääsuunnittelija Kimmo Lintula arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä kertoo. Ranto ja Vapaavuori vetoavat voimakkaasti, että urheilu ja kulttuuri sitoutuvat uuden stadionin käyttäjiksi. – Toivon, ettei hintaneuvotteluissa olla liian nirppanokkaisia, Ranto sanoo. Kuokkasen mukaan stadionin käyttömaksut pidetään kohtuullisina. – Tapahtumakalenteri on täynnä tapahtumia vuosille 2021 ja 2022. Myös stadionkeikoille on kiinnostusta. Ensimmäinen konsertti on tarkoitus pitää ensi vuoden kesäkuussa, Kuokkanen kertoo. Vuosi 2022 on iso teemavuosi, sillä silloin tulee täyteen 70 vuotta Helsingin olympiakisojen järjestämisestä. Yksi teemavuoden tapahtuma voi olla yleisurheilun Ruotsi-ottelu, joka saattaa palata stadionille. Asiasta ei ole virallista päätöstä. Yhtenä alkuperäisenä ajatuksena oli, että urheilun lajiliitot muuttavat aikanaan stadionin uusiin tiloihin. Nyt lajiliitot ja Suomen Olympiakomitea pitävät majaa Sporttitalossa Pitäjämäellä. Kuokkasen mukaan lajiliittojen kanssa ei ole käynnissä neuvotteluja niiden tulosta stadionille vuokralle. – Aina se on toiveissa, hän kuitenkin sanoo. Yleisölle stadion aukeaa ensi maanantaina 24. elokuuta. Ovet ovat avoinna koko ensi viikon. Ilman koronavirusepidemiaa stadionin olisi avattu yleisötilaisuutena. Nyt avajaisia vietetään virtuaalisesti tulevana lauantaina Nelosella kello 19.30 alkaen. Ensimmäinen virallinen tapahtuma on jo keskiviikkona, kun stadionilla pelataan jalkapallon naisten pääsarjan paikallisottelu PK-35–HJK. Ensi viikon tiistaina pelataan toinen Euroopan jalkapalloliiton Uefan määräämä koeottelu, jalkapallon Kakkosen paikallisottelu Kiffen–Viikingit. Iso koitos on 3. syyskuuta pelattava Kansojen liigan ottelu Suomi–Wales. Stadionilla ja Palloliitossa odotellaan kiihkeästi Uefan päätöstä siitä, miten otteluun voi ottaa yleisöä vai pelataanko se tyhjille katsomoille. – Hieno fiilis, että stadion saadaan vihdoin omaa käyttöön, mutta samalla surullinen, jos 36 200 katsomopaikkaa kumisee tyhjyyttään, Kuokkanen sanoo. Vaikka uudisrakentaminen ja vanhan kunnostaminen on näkyviltä osiltaan tehty, työt stadionilla jatkuvat. Vielä on asennettava valoja ja kaiuttimia. Myöskään teleyhtiöiden kaikki verkot eivät ole valmiina. Toivosen osalta työ jatkuu seuraavat kaksi vuotta. Vasta silloin päättyy rakentamisen takuuaika. – Kaikki ei ole selvää kerralla. Jos vaikka ovennuppi irtoaa, se korjataan. Näin isossa rakennuksessa riittää aina puuhaa.