Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Lapset opiskelevat vierasta kieltä nyt jo ensimmäisellä luokalla, vaikka osa ei osaa vielä edes lukea – Tällaista on ekaluokkalaisten juuri alkanut kielenopetus Tampereella

–Stand up, please. Hello, everybody! How are you today? kysyy Tammelan koulussa englantia ja saksaa opettava Riikka Kolunsarka ekaluokkalaisilta. – I’m fine, thank you. How are you? lapset vastaavat kuorossa. – Sit down, please. If you hear your name, what do you need to say? Muistatteko mitä piti sanoa, kun kuulee nimensä? opettaja kysyy. – Here, I’m here, joku ekaluokkalaisista huutaa. Näin alkaa ekaluokkalaisten englannintunti Tammelan koulussa Tampereella. Ekaluokkalaiset valitsivat syksyllä ensimmäisen vieraan kielensä, ja opetus alkoi tammikuussa kevätlukukauden alussa. Tähän saakka ensimmäinen vieras kieli on aloitettu vasta kolmannella luokalla. Tammelan koulussa toteutuivat englannin lisäksi ranskan ja saksan kielten ryhmät. Englantia ekaluokkalaisille opettava Kolunsarka kertoo, että ensimmäiset kokemukset ovat hyvin positiivisia. – He ovat hirmu innokkaita ja jotenkin tosi täpinöissään siitä, että tämä on virallisesti ensimmäinen vieras kieli. Kaikesta tekemisestä huokuu se, että tämä on siistiä ja kivaa. Intoa riittää. Tammelan koulussa kielenopetus ilman oppikirjoja on tuttua puuhaa sekä ekaluokkalaisille että kielten opettajille. Ykköset olivat mukana jo syksyllä kielikasvatuksessa, Kikatuksessa, jossa tutustuttiin tarjolla oleviin kieliin. Alkuvaiheessa ekaluokkalaisten kielenopetus ei juurikaan eroa Kikatuksesta. –Olemme menneet paljon samoja leikkejä. Tervehdyksiä, värejä, numeroita, miten kerrotaan oma nimi ja kysytään toiselta nimeä. Ihan perusjuttuja. Keskiössä ovat leikki ja tekeminen Nimenhuudon jälkeen on alkulaulun aika. – Are you ready for the song? Everybody raise your hands! Kaikkien kädet toimivat, opettaja kannustaa. Taululle heijastuu video, jossa animoidut lapsihahmot laulavat. Hello, hello, hello how are you? I’m good, I’m great, I’m wonderful , alkaa laulu, jonka mukana oppilaat laulavat ja leikkivät. Kaikki ekaluokkalaiset eivät osaa lukea ja kirjoittaa, joten kielenopetus eroaa kolmasluokkalaisena aloitetusta opetuksesta. Keskiössä ovat leikki, osallistaminen ja tekeminen. Opettajat ovat saaneet yliopistossa koulutuksen, joka mahdollistaa jopa lukioikäisten opettamisen. Nyt he toimivatkin paljon nuorempien opettajina. – Kieltämättä aluksi hieman hirvitti, että kuinka he ovatkin pieniä. Kolunsarka kertoo, että ekaluokkalaisten ja eskarien kanssa työskentely on ollut positiivinen yllätys. – He ovat niin takki auki ja silmät suurella. Koen, että se innostus ei voi olla tarttumatta opettajaan. Alkulaulun jälkeen mukaan otetaan pehmolelut Elmo ja Cookie Monster. – Ne ovat vähän kuin Muumit Suomessa, kaikki englanninkieliset lapset tunnistavat nämä, opettaja kertoo lapsille. Luokan keskellä oleva oppilas kysyy valitsemaltaan lapselta: what’s your name? Sitten alkaa jonkinlainen hippa, jossa pehmolelu siirtyy lapselta toiselle. Leikki on lapsille tuttu jo Kikatus-tunneilta. – Heillä on jo suosikkileikit olemassa, niillä on lähdetty mukavasti liikkeelle. Ennen loppulaulua ehditään vielä kerrata värejä ja perheenjäseniä. Kiinnostuksen kohteena eläimet Ekaluokkalainen Miska Raiskila on istunut ne hetket, jotka tunnilla yleensä on istuttu, eturivissä. – Olen oppinut täällä aika monta sanaa. Ainakin freeze. Sana on jäänyt mieleen leikistä, jossa kuului jäätyä, kun kyseinen sana kuului. – Haluan oppia eläinten nimiä englanniksi. Vaikka joku muurahainen. Miskalla on selvillä se, kuinka hän voi hyödyntää englannin taitoaan. – Jos menen matkalle, niin hotelleissa voin käyttää englantia. Parasta Miskan mielestä kielen opetuksessa on ollut se, kun on puhuttu ruuista. – Muistatko mikä on broccoli? opettaja kysyy Miskalta. Vastaus tulee välittömästi. – Se on parsakaali. Lapset imitoivat ranskan äänteitä Naapuriluokassa ranskan kielen opettaja Nina Pirttinokka on vetänyt samaan aikaan ykkösluokkalaisille ranskan kielen opetusta. – Tunnilla kerrattiin ensin vähän, mitä osattiin. Eli tervehdyksiä, esiteltiin itsemme, sitten uutena asiana alettiin opetella numeroita ykkösestä kymppiin. Aika hyvin he jo osasivat, koska syksyllä on ollut Kikatusta. He lähtevät kaikkeen mukaan. Rasmus Rikkola kertoo oppineensa tähän mennessä esittelemään itsensä ranskaksi. Nuori mies yllättää, kun häneltä kysyy, mitä hän haluaisi oppia tunneilla. – Kurkku-r:n ja puhumaan ranskaa. Kun menen Ranskaan, niin tilaan siellä vaikka ravintolassa jotakin. Tähän asti lapset ovat puhuneet kurkku-r-äänteestä vasta kolmasluokkalaisista lähtien. Tästä lähtien se on arkea jo ekaluokkalaisille. – Nämähän imitoivat aivan mahtavasti, ei mitään ongelmia. Nasaalit ja ärrät menevät. He ovat juuri oppineet tavallisen ärrän, niin nyt tulee tämä kurkku-r, Pirttinokka kertoo. Kieltenopetus Tampereella on jo pitkä kokemus varhennetusta kielikasvatuksesta – ”Opettajat ovat oppineet laskeutumaan lattialle” Joka kolmas Tampereen ykkösluokkalaisista valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen jonkin muun kielen kuin englannin. Tamperelaiset lapset saavat ensikosketuksensa vieraisiin kieliin jo päiväkodissa kielisuihkujen muodossa. Jo ennen tammikuuta Tampere on ollut mukana hallituksen kaksivuotisessa kärkihankkeessa, jossa 1.-2.-luokkalaisilla oli varhennettua kielikasvatusta, Kikatusta. Hankkeessa oppilaat tutustuivat ilman oppikirjoja kieliin, joita koulussa oli tarjolla. Samalla koulutettiin opettajia. – Nyt meillä on eskarissa pysyvästi Kikatusta ennen ykköstä. Varhennus on otettu meillä Tampereella ihanasti vastaan. Jos eskareilta kysytään, mikä on koulussa hauskinta, niin ne ovat Kikatukset, Outi Verkama kertoo. Tampereen kielihankkeiden projektisuunnittelija Outi Verkama on ollut 4 vuotta virkavapaalla kehittämässä kielenopetusta Tampereella. Hän on itse saksan ja ruotsin kielten opettaja. Tampereen varhaiskasvatuksessa on tehty yhteistyötä yliopistossa kielenopettajiksi opiskelevien kanssa vuodesta 2016 lähtien. Opiskelijat ovat suorittaneet yliopistossa kielisuihkukurssin teoreettisen pohjan, ja sen jälkeen päässeet pitämään päiväkoteihin kielisuihkuja. – Ne ovat leikkihetkiä vierailla kielillä. Esimerkiksi jos värejä harjoitellaan, niin voidaan laulaa, leikkiä, tehdä juoksutehtäviä ja rasteja. Eli leikitään lasten ehdoilla. Verkama on koordinoinut myös kielisuihkuja, joita on järjestetty kaikissa Tampereen päiväkodeissa. Kun Verkamalla on tiedossa kielisuihkuja pitävät opiskelijat, hän laittaa päiväkodeille viestin. – He saavat itse toivoa tiettyä kieliä. Jos ryhmässä on esimerkiksi lapsi, jolla on venäjä äidinkielenä, niin he ovat voineet toivoa esimerkiksi venäjän kielen suihkua. Kielisuihkuilla on voitu tukea näin myös ryhmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Tampereella monen kielen opetusta Ykkösluokalla aloitettava kielenopetus jatkaa samaa linjaa kielisuihkujen ja eskarien kielikasvatuksen kanssa: kielenopetus ei vaadi luku- tai kirjoitustaitoa, vaan se perustuu toiminnallisuuteen. Ykkös- ja kakkosluokilla ei käytetä kielenopetuksessa oppikirjoja. Tampereella yli 33 prosenttia nyt vieraan kielen aloittaneista ykkösluokkalaisista valitsi jonkin muun kielen kuin englannin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen. Koko maassa muun kuin englannin valitsijoita on viime vuosina ollut noin viisi prosenttia. – Eräs rehtori sanoi, että isoin syy tähän menestykseen on se, että opettajat ovat oppineet laskeutumaan lattialle. Eli opetus tapahtuukin esimerkiksi ringissä istuen ryhmän ollessa riittävän pieni. Opetus on muun muassa leikkimistä, yhdessä tekemistä, laulamista ja värittämistä. Tampereella koululaisia opettavat ensimmäisestä luokasta lähtien kieltenopettajat. – Heillä on kielikoulutus ja kielipedagoginen koulutus. Opetus on paljon puhumista, joten on tärkeää, että ääntäminen lähtee alusta alkaen oikein. Pyritään vaikuttamaan suomalaisten perisyntiin Uudistus aiheuttaa sen, että tänä lukuvuonna kolme ikäluokkaa valitsee ensimmäisen vieraan kielensä. Ensin ehtivät nyt kieliopetuksen aloittaneet ykkösluokkalaiset, ja tulevien 3.-luokkalaisten kielivalinta syksyllä 2020 alkavaa opetusta varten on nyt käynnissä. Viimeisenä valinnan tekevät tulevat ekaluokkalaiset maalis–huhtikuussa. Syksystä lähtien kielenopetus alkaa aina ensimmäisen luokan syksyllä, ja kielivalinta tehdään eskarissa. Kieliopetuksen aikaistamisella tähdätään siihen, että hyödynnetään tutkimusten mukaan lapsen parasta kielellistä herkkyysikää. Tutkimustiedon mukaan kieliä oppii kaikkein parhaiten 8 ikävuoteen saakka, vaikkakin kielellinen herkkyysikä jatkuu 12 ikävuoteen asti. Suullisella opetuksella pyritään vaikuttamaan myös suomalaisten perisyntiin kielenopiskelussa. – Vierasta kieltä osataan kirjoittaa ja osataan kielioppia, mutta ei osatakaan puhua. Tässä uudistuksessa tähdätään suullisen vuorovaikutuksen oppimiseen.