Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Vanhustenhoidon käytäntöjen on muututtava

Selvitys ympärivuorokautisen hoidon mitoituksesta vanhustenhuollossa luovutettiin ministerille, joka kertoi torstaina, että mitoitus ollaan säätämässä lakiin, mutta sitä ei käytännössä tarvitse tällä hallituskaudella noudattaa. Etenemistapa huolettaa. Olisiko nyt viimein hetki tunnistaa, että vanhusten palveluiden kehittämishaasteet ovat paljon laajemmat ja vaativat monipuolisemman, vaikuttavan korjaussarjan? Vanhusten palveluissa tarvitaan ehdottomasti lisää henkilöstöä, mutta on vaarallista, jos jäämme tuijottamaan vain yhteen lukuun ja kuvittelemme, että kaikki muuttuu, kun se korjataan. Riittävä mitoitus on pohja, jolle rakentaa, mutta samalla mitoituksella toimivat hoivakodit saattavat olla valovuosien päässä toisistaan siinä, miten hyvän vanhuuden edellytykset toteutuvat. Katse on luotava niihin yksiköihin, joissa on onnistuttu. Esimerkiksi juuri Tampereen kultaiset ansiomitalit saaneista kolmen henkilön takana on tällaisia laadukkaita palvelutaloja. Viola-koti on taannoin palkittu maailman parhaana, Kontukoti on saanut parhaat asiakaspalautteet ja Koskikodin hyvää arkea olen hiljan päässyt seuraamaan hyvin läheltä lähiomaiseni kautta. Samoin Tanskassa, missä juuri vierailimme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa, vanhustenhoito on monilla tavoin edistynyttä. Siellä on panostettu kotihoitoon ja viihtyisin hoivakoteihin, joissa korostuu yhteisöllisyys ja kaikkien osallisuus. Robotiikka on tärkeässä asemassa ja hoivateknologia on valjastettu käyttöön ihmisarvoa kunnioittavalla ja vahvistavalla tavalla. Sen tarkoituksena on lisätä turvallisuutta, helpottaa arkea sekä tuoda iloa, ei kuitenkaan korvata aitoa vuorovaikutusta. Mainituista hyvistä paikoista Tampereella ja Tanskassa voidaan oppia, että hoidon ja hoitoympäristön suunnittelun on lähdettävä aina ihmisen hoitoisuudesta, tarpeista ja toiveista, hänen itsemääräämisoikeuttaan, identiteettiään, totuttua elämäntapaansa ja erilaisuuttaan kunnioittaen. Olen huolissani seurannut sitä, kun mitoituskysymys on uuden hallituksen myötä irrotettu vanhuspalveluiden kokonaisuuden kehittämisestä – eikä senkään toteutumiseksi ole varattu riittävää rahoitusta. Lisäkädetkään eivät yksin auta, jos mikään ei käytännöissä muutu. Mitoituskeskustelu on kytkettävä muuhun hoidon laadun kehittämiseen. Lisäksi siinä, missä nyt on hahmoteltu mitoituksia vain ympärivuorokautiseen hoitoon, on vaara, että kotihoito jää heikompaan asemaan. Kuitenkin valtaosa ikäihmisistä asuu omissa kodeissaan ja resurssihaasteet koskevat kipeästi myös kotihoitoa. Meidän on laajennettava tarkastelu ympärivuorokautisen hoivan mitoituksesta koko vanhuspalveluiden kokonaisuuteen ja päivitettävä rinnalla laatusuositukset. Jokaisen vanhuksen on voitava luottaa siihen, että silloin, kun tarvetta on, hänestä pidetään huolta, ei vain sote-palveluiden kohteena vaan tuntevana ihmisenä. Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.