Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Juha Sarsama, 55, ei odottanut enää suurta liikettä uralleen – sitten kerran työuupumuksen selättänyttä johtajaa pyydettiin tuulivoimayhtiöön

Rauhaniemessä tuulee niin, että Juha Sarsaman on riisuttava konjakinruskeat nahkahanskansa ja pyyhkäistävä silmäkulmansa kuiviksi. Hän suhtautuu tuulisiin päiviin nykyisin ristiriitaisesti. Sarsama on kuntoilija, joka voi polkea päivän aikana pyörällään kymmeniä kilometrejä pitkin Pirkanmaata. Pyöräilijänä hän inhoaa tuulta. Se on kuin ylimääräinen vastustaja tien päällä. Maaliskuun ensimmäinen päivä Sarsama aloitti tuulivoimayhtiö Ilmattaren toimitusjohtajana. Sen jälkeen puuskat ovat tehneet hänet iloiseksi. – Nythän katson aamulla, että tuuleeko ja sitten kun tuulee, olen että jes, sähköä syntyy, hän sanoo. Nyt Sarsama innostuu. Hän kertoo oppineensa seuraamaan tuulta ja tuulivoiman tuotantoa. – On ollut päiviä, jolloin Britanniassa yli puolet maan energiantuotannosta on tehty tuulella. Se on aika hieno ajatus, niinkin teollistuneessa ja kehittyneessä maassa. Volyymi voisi moninkertaistua Suomessa ei vielä olla yhtä pitkällä. Tilastokeskuksen mukaan tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta oli yhdeksän prosenttia vuonna 2018. Sarsama uskoo kuitenkin, että volyymi voi moninkertaistua lähitulevaisuudessa. Hän sanoo, että tuulivoima on nähtävä vaihtoehtona, jos EU:n asettama hiilineutraaliuden tavoite, Green deal (vihreä diili), aiotaan ottaa tosissaan. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on ilmastoneutraaliuden saavuttaminen ensimmäisenä maanosana vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut vielä tiukemman tavoitteen: olla hiilineutraali jo 15 vuotta aiemmin, vuonna 2035. Ilmattaren rooli tässä kuviossa on olla mahdollistaja. Rahoitus etsittävä ulkomailta Tuulivoimayhtiö suunnittelee ja neuvottelee tuulivoimahankkeiden toteutuksesta maanomistajien, kuntien ja maakuntien kanssa. Kun luvat ovat kunnossa, Ilmatar hankkii rahoituksen, rakentaa puiston valmiiksi ja myy syntyvää uutta tuulisähköä asiakkaille. Juuri hankkeen rahoitusvaiheessa Sarsamalla on annettavaa. Hän ehti työskennellä edelliset 12 vuotta sijoitusyhtiö Panostajan toimitusjohtajana ja sijoitusjohtajana. Suomeen rakennettaville tuulivoimapuistoille on Sarsaman mukaan etsittävä rahoittajia maailmalta, esimerkiksi Lontoosta tai Pariisista. Suomesta rahoitusta on ainakin vielä vaikea saada. – Isot instituutiot tai rahastot, esimerkiksi eläkerahastot, omistavat lopulta tuulivoimapuistot. Marjastajat voisivat palata Sarsama kävi reilu viikko sitten ensimmäistä kertaa Pyhännän ja Kajaanin rajalla, jonne Ilmatar rakentaa tuulivoimapuistoa. Piiparinmäen alueella perustustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Piiparinmäen alue on Sarsaman mukaan niin iso, ettei sitä yhdessä pisteessä seisoessa hahmota. Tuulivoimapuisto on pituussuunnassa 15 kilometriä pitkä. Alueelle sijoitetaan yhteensä 41 tuulivoimalaa. Valmistuessaan tuulivoimapuisto tulee olemaan voimantuotannoltaan Euroopan suurimpia. Google on jo sitoutunut ostamaan tuotetusta sähköstä 60 prosenttia ensimmäisen kymmenen vuoden ajan. Juuri tällaisiin paikkoihin tuulivoimaloita kannattaisi Sarsaman mukaan rakentaa. Tilaa olisi. – Eikä tuulivoimaloiden rakentaminen tarkoita, että alueet poistuvat kokonaan ulkoilijoiden käytöstä. Kun myllyt ovat pystyssä, alueita voi edelleen hyödyntää vaikka marjastamiseen. Yli 3 400 uutta tuulivoimalaa Muitakin suunnitelmia on. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan yhdistyksen ylläpitämällä hankelistalla on yli 3 400 tuulivoimalaa. Yhdistyksen mukaan Suomeen on siten suunnitteilla ennätysmäärä uusia tuulivoimahankkeita. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan hankelistalla olevat tuulivoimalat voisivat tulevaisuudessa kattaa tuotannollaan yli 71 prosenttia Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Toistaiseksi vain pieni osa, seitsemän prosenttia tiedossa olevista tuulivoimahankkeista on jo rakenteilla. Liki 40 prosenttia hankkeista on tuulivoimayhdistyksen mukaan saanut tarvittavat rakennusluvat ja kaavat. Sarsama arvioi, että alalla käytävässä kilpailussa Ilmattaren etu on kotimaisuus ja se, että yhtiöllä on kasvot. Ei ole lainkaan poikkeuksellista, että yhtiön edustajat toimitusjohtajaa myöten jalkautuvat pikkukuntiin. Odottamaton liike Piiparinmäen tuulivoimapuistovierailun yhteydessä Sarsama piipahti myös Pyhännän kunnanvaltuustossa. 1 579:än asukkaan pikkukunnasta Pariisiin. Juuri tämä liikehdintä paikallisen ja globaalin välillä tekee Sarsaman mielestä uudesta työstä tuulivoimayhtiössä mielenkiintoisen. 55-vuotias Sarsama ei enää kuvitellut tällaista liikettä uralleen. Hän toivoo, ettei seuraava lause kuulosta lukijan korvaan väärältä: ei hänellä ollut enää suuria positioita saavutettavanaan. Sarsamalla oli jo vuosikymmenten kokemus muun muassa hallinto-, talous-, sijoitus- ja toimitusjohtajan töistä. Tasapaksu kahdeksasta neljään -työ ei ollut edellinen työ Panostajan sijoitusjohtajanakaan. Sarsama kuvailee sitä äärimmäisen vaihtelevaksi: oli uusia ihmisiä ja yrityksiä. Toisaalta yhtiö näytti jo siltä, miltä hän aloittaessaan halusi sen näyttävän. – En usko, että sama toimitusjohtaja yli 10 vuoden ajan on hyvä kummankaan, yhtiön tai toimitusjohtajan kannalta. Koko työyhteisö ajan tasalla Sarsama sanoo olevansa kellotaajuudeltaan nopea ihminen. Hän ei mieti ratkaistuja pitkään eikä myöskään vatvo tehtyjä päätöksiä. Kun hän oli antanut itselleen mahdollisuuden harkita Ilmattaren omistajien työtarjousta, päätös tarttua tilaisuuteen syntyi muutamassa päivässä. Kolmen viikon aikana hän on jo ehtinyt pitää kahdenkeskiset juttutuokiot lähes kaikkien työntekijöidensä kanssa ja laatia listan asioista, joihin aikoo Ilmattaren toimitusjohtajana keskittyä. Sarsama uskoo, että toimitusjohtajan vaihtuessa sekä yhtiön omistajat että hallitus odottavat muutosta. Juuri nyt Ilmatarta määrittelee pyrkimys kasvaa. Kasvavan yhtiön tärkeimmiksi kehityskohdiksi hän nostaa informaation kulun ja vallan sekä vastuun täsmentämisen. Kun nämä kaksi asiaa toimivat, kenenkään aikaa ei kulu hukkaan. Osittain koronavirusepidemiasta aiheutuvien etätöiden vuoksi hän on jo alkanut pitää koko henkilöstöä kootusti ajan tasalla siitä, miten eri projektit etenevät. Sitoutunut yhtiön arvoihin Tuulivoimayhtiön ja sijoitusyhtiön johtamisessa on Sarsaman mukaan paljonkin samaa. – Panostajalla selkeä missio oli auttaa pk-yrityksiä. Koko organisaatio teki töitä sen pohjalta. Tunnistan tämän saman voimakkaan näkemyksen ja halun tehdä muutosta Ilmattaressa, kohde on vaan ilmasto. Sarsama sanoo olevansa sitoutunut yhtiön arvoihin. – Se helpottaa hankalien päivien sujumista. Jos minua olisi pyydetty toimitusjohtajaksi vaikkapa öljy-yhtiöön, en olisi lähtenyt. Uusi tehtävä on lisännyt ilmaston tilan pohdintaa. – En sano, että se olisi ollut asia, joka ei olisi koskettanut itseäni aiemmin, mutta ehkä asiaa on nyt pysähtynyt miettimään. Kun ikää tulee lisää, miettii, mitä on saanut aikaan ja mitä jättää jälkeensä. Työuupumus opetti Muutama vuosi sitten Sarsama kertoi julkisuudessa avoimesti aiemmasta työuupumuksestaan. Pitkittynyt stressi ajoi hänet uupumukseen viime vuosikymmenellä. Uudessa tehtävässä työn imu on Sarsaman mukaan valtava. Kun opeteltavaa on paljon, työpäivät venyvät helposti. Silloin on kuunneltava itseään. – Aluksi tulee tehtyä enemmän, että saa tietyn vauhdin päälle. On kuitenkin helpompaa, kun työpäivät venyvät työn imusta, eivätkä pakon edessä. Kokemukset ovat muovanneet johtajaa. Hän nimeää ehkä tärkeimmäksi tehtäväkseen sen, että hän saa tukea työntekijöitään kasvamaan näiden omissa tehtävissä. Ennen uuteen työhön ryhtymistä Sarsaman persoonallisuutta kartoitettiin disc-analyysilla. Yksi asia nousi esiin yli muiden hänen johtamisessaan. – Mieluummin ihmisiä kuin asioita. Se on se oma tyyli.