Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tavallisesti ravintoloiden myynti huhti-toukokuussa on yli miljardi euroa – Koronakeväänä myynnistä on sulanut yli 90 prosenttia

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan hallituksen perjantain linjaukset yritysten tukemisesta ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät riitä. Hallitus linjasi, että arvonlisäveroja voidaan palauttaa yrityksille väliaikaisesti. – Alv:in takaisinlainaus on tärkeä lisätoimi ja helpottaa erityisesti monien kotimarkkinoilla toimivien yritysten kassatilannetta, Pentikäinen kommentoi Yrittäjien verkkosivuilla. Pentikäisen mukaan Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta jaettavia tukia on syytä uudistaa, jotta niitä voidaan käyttää enemmän yritysten kiinteisiin kuluihin. Hänen mielestään Business Finlandin ja Ely-keskusten tukijako on toiminut julkisuudessa väitettyä paremmin. – Tukea on saanut kuntien kautta jaettava yksinyrittäjätuki huomioiden ainakin 15 000 yritystä. Ne ovat tavallisia hyviä suomalaisia yrityksiä, Pentikäinen sanoo. Häntä huolestuttaa, että tukijono on pitkä ja etenee yrittäjän kannalta hitaasti. – Business Finlandin tuissa hylkäysprosentti on noin 20. Moni elinkelpoinen yritys on jäänyt ilman tukea. Siksikin yleistukea tarvitaan, Pentikäinen sanoo. Suorasta yleistuesta ei vielä päätetty Pentikäisen mukaan tarvitaan lainarahoitusta, jota on Finnveran takausten lisäämisen, Business Finlandin tuotekehityslainojen ja alv:n takaisinlainauksen ansiosta saatavilla. – Tarvitaan suoraa yleistukea, josta ei ole vielä päätetty. Tarvitaan kehittämistukea, jota on melko hyvin tarjolla. Tarvitaan yrittäjän työttömyysturva, johon on saatu hyvä malli, Pentikäinen listaa. Yrittäjät on esittänyt muiden elinkeinoelämän järjestöjen lailla yleistukimallia, jossa valtio maksaisi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja määräajan. Jos valtio ottaisi vastuulleen kesäkuun alusta vuoden loppuun yksityisen sektorin työnantajien sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä yrittäjien eläkemaksun, se olisi noin 1,3 miljardin euron yleistuki. – Tarvitaan yleistuki, joka on vähintään tätä suuruusluokkaa. Tällä tavalla tuki olisi nopeasti jaettavissa ilman suuria haku- ja jakobyrokratioita. Se tukisi myös talouden toipumista. Riittävä yleistuki vähentää myös sektorikohtaisten tukiohjelmien tarvetta, Pentikäinen sanoo Yrittäjien sivuilla. Hänen mukaansa olennaista on yritysten yhdenvertainen kohtelu toimialarajojen yli. "Ravintolaelinkeino maksaa valtiolle veroja 1, 5 miljardia euroa" Hallituksen määräyksellä ravintolat ovat kiinni, mutta ravintoloiden tappioiden korvaamisesta ei vielä perjantaina päästy sopuun. Sen hallitus päätti, että valmistellaan eteenpäin tukimallia, jolla tuetaan ravintoloita kiinteiden kulujen maksussa ja henkilöstön uudelleen palkkaamisessa. Matkailu- ja Ravintolapalveluiden MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan riittävä taso ravintola-alan tukemiseen kahdelle kuukaudelle olisi 350 miljoonaa euroa. Sillä summalla pystyttäisiin kompensoimaan välttämättömät menetykset. Se on reilusti enemmän mitä esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön mallissa on ollut. Siinä tukea esitetään 150 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin puolue keskusta on Helsingin Sanomien mukaan ollut valmis vain 20 miljoonan euron erillistukeen ravintoloille. Lappi huomauttaa, että ravintolaelinkeino maksaa valtiolle vuosittain arvonlisä-, alkoholi- ja palkkaveroja 1,5 miljardia euroa. – Jos tuen määrä ei ole riittävä, valtio menettää oleellisesti verotuloja, tulee tuhansia konkursseja, työttömyyttä ja siitä seuraavia sosiaalisia ongelmia. Siihen suhteutettuna 350 miljoonan euron tuki ei ole suuri. Lappi pitää hallituksen suunnitelmaa tukea henkilöstön uudelleen palkkaamista hyvänä. – Pienikin ravintola työllistää helposti 10–20 ihmistä. Meillä on ravintoloitsijoita, jotka omistavat useampia ravintoloita ja työllisten määrä kohoaa helposti suureksi. Harvalla yrityksellä oli puskureita Lapin mukaan ravintolatyöpaikkojen säilyttäminen on kansantalouden kannaltakin tärkeää. Ala työllistää noin 80 000 työntekijää, joista osa on osa-aikaisia. – Kun ravintolat saadaan taas aukaista, meidän pitäisi pyytää työntekijät takaisin töihin. Miten me pystymme maksamaan heille palkat, kun kassassa ei ole yhtään rahaa? Lapin mukaan rahaa tarvitaan myös elintarvikkeisiin, jotta ruokaa pystytään tekemään. Nyt ravintoloiden kassat ovat tyhjät, rästissä on laskuja ja osalla palkkojakin maksamatta. Lapin mukaan harvalla yrityksellä oli puskureita, kun oli 2–4 viikon jakso, jolloin kulut juoksivat, mutta asiakkaita ei ollut. Hallituksen päätöstä palauttaa arvonlisäverot väliaikaisesti Lappi pitää sinänsä hyvänä asiana. – Mutta sillekin pitää maksaa kolmen prosentin korkoa. Kun kassassa ei ole yhtään rahaa, mistä ne rahat maksetaan takaisin? Lapista tukea voitaisiin myöntää myynnin menetyksestä Lapin mukaan vaihtoehto olisi myös myöntää tukea myynnin menetyksen mukaan. – Huhtikuu ja toukokuu ovat tavallisesti erittäin hyvät kuukaudet ravintola-alalle ja myynti on yli miljardi euroa. Nyt arviolta yli 90 prosenttia myynnistä on mennyt eli myynnin määrä tulee nyt korona-aikana olemaan 50–100 miljoonan euron paikkeilla. Vaikka moni muukin toimiala kärsii, Lappi kysyy, miten moni muu paljon työllistävä toimiala on menettänyt myynnistä 90 prosenttia. – Hotelli-, kylpylä- ja kongressialan kanssa ravintola-ala on toimiala, joka on menettänyt eniten. Myynnin menetykset ovat ihan toista luokkaa kuin millään muulla toimialalla. "Uskaltavat ihmiset lähteä ravintoloihin, kun ne avataan?" Lapin mukaan on myös oleellista, milloin ihmiset uskaltavat lähteä liikkeelle ja tavata toisiaan. Pelkkä lupa avata ravintolat ei vielä riitä. – Kun hallitus tekee päätöksen, että ravintolat saavat olla taas auki, toivon ettei hallitus antaisi samalla suositusta ihmisille, että älkää menkö ravintoloihin. Lapin mukaan hygieniavaatimukset ja se, että ihmiset eivät ole liian lähekkäin, otetaan ravintoloissa kyllä huomioon. – Taloudellisesti meidän olisi aivan välttämätöntä päästä avaamaan ravintolat niin pian kuin mahdollista ja saada asiakkaatkin tulemaan. Pieni osa ravintoloista on voinut välttää konkurssin myymällä ruokaa ulos "take away" -ruokana. – Se on lähinnä tappioiden välttämistä ja kitkuttelua, että saadaan edes jotakin kiinteistä kuluista korvattua. Kaikki kauppakeskukset eivät ole vieläkään tulleet vuokrissa vastaan MaRan pari viikkoa sitten tekemän kyselyn mukaan 60 prosenttia vuokranantajista oli tullut ravintoloita vuokrissa vastaan. – Edelleen meillä on isoja kauppakeskuksia, joissa ravintoloiden vuokrat ovat entisellään tai niitä on korkeintaan siirretty maksettaviksi kriisin yli. Jotkut kauppakeskukset ovat kieltäytyneet keskustelemasta MaRan kanssa, kun ovat huomanneet, että olemme saaneet joukkovoimaa aikaan. He ovat neuvotelleet yksittäisten ravintoloiden kanssa ja ovat tehteet jopa salassapitolausekkeita sopimuksiin, että ei saa kertoa muille, minkälainen sopimus on. Lapin mukaan konkurssiin meneviä hyviä ravintolayrittäjiä ei pystytä kauppakeskuksissa korvaamaan.