Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suorasukainen kirja paljastaa yksityiskohtia presidentti Halosen elämästä – ”Olin joillekin tällainen kauhea työläisakka”

Presidentti Tarja Halonen paljastaa, että hänen aloittaessaan vuonna 1995 ulkoministerinä alku ei ollut ruusuinen. – Olin ensimmäinen nainen ulkoministerinä, tulin työläiskaupunginosasta, enkä edes kuulunut vanhaan työväenpuolueen aristokratiaan, kuten Pertti Paasio tai Erkki Tuomioja. Erityisesti alkuun se oli raskasta aikaa. Minä olin joillekin tällainen kauhea työläisakka, Halonen muistelee. Muistelmat ministeriajoista käyvät ilmi tuoreesta Katri Merikallion kirjoittamasta Erään aktivistin tarina -kirjasta. Siinä Halonen puhuu varsin suorasukaisesti lapsuudestaan, nuoruudestaan ja osallisuudestaan eri kansalaisjärjestöihin unohtamatta poliittista uraa kansanedustajana, ministerinä ja lopulta tasavallan presidenttinä. Presidentti korostaa, että kirja ei ole kuitenkaan elämänkerta. Paasiolle jo lentoliput Halonen kertoo yllättyneensä, kun silloinen sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen pyysi häntä ulkoministeriksi. Kirjan mukaan kaikki pitivät itsestään selvänä, että salkku menisi Paasiolle. Korkeat virkamiehet olivat ministeriössä olleet levittämässä punaista mattoa Paasiolle jopa niin varmoina, että hänen nimissään oli varattu lentolippuja. Kun valtaa ja arvokkuutta huokuvaan Merikasarmiin astuikin pasifistiksi tiedetty vasemmistodemarinainen, niin se aiheutti joissakin korkeissa virkamiehissä puistatuksia. – Siellä ilmeni sellaista asennetta, että nyt me opetamme sinua, ja toki olihan minulla paljon oppimista. Selontekoa ei annettu Yhteentörmäys tapahtui heti alkuunsa, kun Halonen pyysi nähtäväkseen uutta turvallisuuspoliittista selontekoa, joka odotti melkein valmiina alivaltiosihteeri Jaakko Blombergin pöytälaatikossa. Halonen pyysi luonnosta, mutta Blomberg kieltäytyi ja sanoi, että hän ojentaa sen vain pääministerille. Lopulta alivaltiosihteeri joutui taipumaan ja Halonen sai paperit. Halonen huomasi, että selonteosta puuttui käsitys laaja-alaisesta turvallisuudesta. – Minulle naurettiin, kun aloin puhua siitä. Nyt siitä puhuvat kaikki vuoron perään. Kun silloin ihmettelin asiaa, niin minua pidettiin tyhmänä ja sinisilmäisenä. En tee töitä punikin kanssa Halonen rikkoi lasikattoja uudelleen, kun hänet valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 2000. Hän myöntää, että hierarkia linnassa oli hyvin miehinen, koska naispresidenttiä ei linnassa ollut nähty aiemmin. Jos ei alku ollut helppoa Merikasarmilla, ei se ollut sitä presidentin linnassakaan. Punainen nainen linnassa oli joillekin työntekijöille liikaa. Jotkut pakkasivat tavaransa ja lähtivät. Kirjassa kerrotaan, että avustajat saivat välillä todistaa silmittömiä vihanpurskahduksia vain siksi, että he joutuivat tekemään työtä punikin alaisuudessa. Sisäkkö setvi alusvaatteitani Halosen puolisolle Pentti Arajärvelle oli varattu hovimestari. Naispresidentille varattiin sisäkkö, eli astetta alempi palvelushenkilö, kirjassa kerrotaan. – Muistan edelleen sen tunteen, kun näin, että he setvivät minun alusvaatelaatikkoani. Mutta hehän olivat vain palvelualttiita. Halonen ei suostunut sovittelemaan huiveja ja hattuja sisäkön kanssa, vaan päätti itse, mitä päälleen pukee. Tästä hän sai kuulla myöhemmin. Demarit halusivat erityiskohtelun Hyvin ei mennyt myöskään sdp:n kanssa. Puolueessa oli niitä, joiden mielestä linnan takaovien piti olla auki puolueväelle mennä ja tulla, miten halusivat. Halonen teki selväksi, että näin ei toimita. Tästä olikin seurauksena, että tietyt kansanedustajat marssivat kovaäänisesti linnaan vaatimaan puolueelle erityisjohtelua. Sitä ei herunut. Takaovi aukeni, mutta vain menosuuntaan. Eräs avustaja kuvailee, että Halonen oli hyvin tarkka siitä, että hän on koko kansan presidentti. En tehnyt mitään oikein Halonen lataa suorat sanat median suuntaan. Media muuttui hänen mielestään presidenttivuosien myötä yhä vaikeammaksi. Halonen puhui ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä ja demokratiasta, mutta media kirjoitti käsilaukusta, hatuista, kiukunpuuskista ja Setan eli Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n puheenjohtajuudesta. Presidentti kertoo, että hän koki tämän epäreiluksi. Kirja kertoo, että toimittajien joukossa oli niitä, joiden mukaan Halonen ei pystynyt tekemään mitään oikein. Vaatteet olivat tyylittömiä, kampaus väärä. Vladimir Putinia tavattiin joko liian useine tai liian harvoin. – Minua ei suututa, jos asioista otetaan kiinni, mutta en tahtonut millään kestää sitä, että minua haukuttiin ulkomuodostani, sanomisistani, vaatteistani ja puheviastani. Se loukkasi, sellainen ilkeämielisyys satuttaa. Osansa sai myös Arajärvi. – Erityisesti se harmitti, että menimme aika pian naimisiin Pentin kanssa. Silloin sanottiin, että voi Arajärvi parka, kun Halosella on vain kuusi vuotta linnaa, niin Arajärvi sai nyt elinkautisen. Loanheitto alkoi heti Kirjassa Halonen käy läpi huolella aikaansa Setan puheenjohtajana. Ennen häntä yhdistyksellä oli ollut kaksi muuta heteropuheenjohtajaa ja hekin olivat joutuneet kohtaamaan ennakkoluulot. Kirjan mukaan naisena Halonen sai kuitenkin erityiskohtelun. Vihjailu ja loanheitto alkoivat heti. Moni ajatteli, ettei kai kukaan lähtisi Setan johtoon, jollei itse olisi homoseksuaalia tai vähintäänkin piilohomo. Kirjan mukaan oikeistossa käynnistyi trollitehdas, joka alkoi syöttää tarinoita lesbo-Halosesta. – Puheet liitettiin vielä feminismiini eli täytyyhän sen olla lesbo, kun se on kiilusilmäinen feministikin, Halonen muistelee. Kirjassa kerrotaan, että Halosesta levitettiin toinen toistaan villeimpiä huhuja. Levittäjien joukossa oli myös virkamies ulkoministeriöstä. Hän myöntää, että syytökset satuttivat samoin kuin epäilyt siitä, että liitto Arajärven kanssa olisi vain kulissia. Hän ajatteli, että kaksi avioliittoa ja lapsi olisivat jo piirtäneet kyllin kirkkaan kuvan todellisuudesta. Kiitoskin tullut, usein ei Kirja piirtää tarkan kuvan naisesta, jonka elämän mittainen työ on ollut taistelua globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Halonen sanoo, että joskus työstä on tullut kiitosta, usein ei. Halonen on leimallisesti Kallion kaupunginosan kasvatti, mutta hän syntyi Karjalohjalla, mistä äidin puoleinen suku on kotoisin. Äidiltä, joka kasvoi lastenkodissa, Halonen sai monet opit elämään. Jo varhain hän oppi sen, että ei saa olla liian kiltti. Kilteistä tytöistä ei tule presidenttiä. Äiti opetti myös, että jos jokin on väärin, niin se pitää korjata. Presidenttivuosien jälkeen Halosen kalenteri on täyttynyt niin kotimaisista kuin ulkomaisista luottamustehtävistä. Halonen tunnetaan ennen kaikkea kansalaisjärjestöaktivistina. Hän peräänkuuluttaa sitoutumista järjestötyöhön muulloinkin kuin vain kriisin keskellä. Presidentti Tiesitkö tämän presidentti Tarja Halosesta? 1. Hän keittää kirsikkahilloja puuliedellä Karjalohjalla kakkosasunnossaan. 2. Karjalohjalla on baari, josta voi ostaa t-paidan, jossa lukee Presidenttikylän baari. Lähistöllä sijaitsevat myös Koivistojen ja Ahtisaarien kesähuvilat. 3. Halonen piti historiasta ja suomen kielestä Kallion yhteiskoulussa. Hän oli hyvä ainekirjoituksessa ja taidehistoria kiinnosti. 4. Hän oli luokan parhaimpia. Halonen myöntää olleensa salapinko. 5. Monen muun nuoren tavoin Halonen kävi kuuntelemassa Paul Ankaa Linnanmäellä 1950-luvulla. 6. Halonen opiskeli aluksi Helsingin yliopistossa taidehistoriaa. 7. Jos Halonen ei olisi lähtenyt politiikkaan, niin hän pyörittäisi ehkä pientä hotellia. 8. Halonen oli SAK:n puolelta neuvottelemassa lomaltapaluurahaa. 9. Kun hän haki ensimmäisen kerran sdp:n jäsenyyttä, niin anomus hylättiin. 10. Nuorena juristina Halonen käytti korkeita stretch-saappaita ja hänellä oli pitkät vaaleat hiukset ponihännällä. 11. Halonen pelastui Santiagossa yhteenotossa, kun hänet pelastettiin kahvilan ovesta sisään. 1970-luvulla hän ei lähtenyt maanpuolustuskurssin matkalle raskauden takia. Lentokone syöksyi maahan ja kaikki koneessa olleet kuolivat. 12. Halonen voi käydä teatterissa kaksi kolmekin kertaa viikossa. 13. Halonen sanoo, ettei hän ole ateisti. Hän kuvaa itseään vuorisaarnakristityksi. Vuonna 2012 hän liittyi takaisin kirkkoon. 14. Hän ei ole innostunut käyttämään hattua. 15. Halosen aikana linnassa lopetettiin päiväsaikainen samppanjatarjoilu vieraille. 16. Häneltä kesti pitkään tottua turvamiesten joukkoon kintereillään. 17. Halosen salaisuus selviytyä pitkistä työpäivistä ja matkoista oli taito nukkua hyvin. Tarvittaessa hän ottaa päiväunet. 18. Hotellien suhteen oli vain yksi toive, siinä piti olla uima-allas. Aamu-uinti kuului traditioihin.