Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

EU-johtajat vääntävät rahasta ja oikeusvaltiosta – Sopu on mahdollinen, mutta vielä kaukana

Eurooppa-neuvoston kokoontuminen Brysselissä ei tuottanut tulosta lauantai-iltaan mennessä. EU:n johtajat ovat olleet koolla Brysselissä perjantain ja lauantain. Neuvottelut koskevat EU:n koronaelvytyspakettia ja vuosien 2021–2027 budjettia. Perjantaina neuvottelut elvytyspaketista päättyivät 13 tunnin kokoustamisen jälkeen umpikujaan. Lauantaina Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel toi pöytään uuden esityksen, jossa lainojen osuutta tukipaketissa oli nostettu. Jakolinja elpymispakettiin suhtautumisessa on selvä: Etelä-Euroopan maat Italian ja Espanjan johdolla pyrkivät pitämään paketin avustusperusteisen osan korkeana, kun pohjoisemmat maat pyrkivät tekemään elvytyspaketista lainapainotteisen ja kokonaisuudessaan alun perin esitettyä merkittävästi pienemmän. Tiukan linjan maita ovat erityisesti Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti, jonka pääministeri Mark Rutte on profiloitunut tiukan linjan puhemiehenä. Suomi on asemoitunut neuvotteluissa "niukan nelikon" linjoille. Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi perjantaina, että Suomen neuvottelutavoite on saada avustusten osuus enintään puoleksi koko paketin koosta. "Tämä on koko Euroopaa varten" Italianpääministeri Giuseppe Conte totesi lauantai-iltana Facebook-livelähetyksessään Italian ja Hollannin olevan vastakkain elpymispaketin suhteen. – Tiukan linjan maat eivät ymmärrä, ettei tämä ole vain Italiaa, Espanjaa tai muita [koronasta] eniten kärsineitä maita varten. Tämä on koko Eurooppaa varten, Conte totesi. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz kertoi lauantai-illan infossaan, että neuvottelut ovat edenneet oikeaan suuntaan, mutta Itävalta ja sen liittolaiset vaativat vielä leikkauksia pakettiin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel esitti alun perin 750 miljardin euron kokonaisuutta, jossa avustusten osuus olisi 500 miljardia euroa ja lainojen osuus 250 miljardia euroa. Lauantaina Michel esitti 750 miljardin euron pakettia, jossa suorien tukien määrä oli pudotettu 450 miljardiin. Nimettömänä pysytellyt hollantilaisdiplomaatti kommentoi uutistoimisto Reutersille, että "uusi esitys on vakava askel oikeaan suuntaan". Ehdotus sisälsi myös etunenässä Hollannin vaatiman "hätäjarrun" eli EU:n jäsenvaltion mahdollisuuden estää elvytystukien maksu, jos tukea hakeva maa ei ole täyttänyt elvytyspakettiin kirjatun talouden uudistamisen ehtoja. Paitsi kokonaispaketista Eurooppa-neuvosto on neuvotellut rahan jakautumisesta paketin sisällä. Michelin lauantain esityksessä esimerkiksi maaseudun kehittämisen lisärahoituksen osuus oli pudonnut 15 miljardista 10 miljardiin euroon. Orbán jatkaa tiukalla linjalla Neuvotteluissa on myös päätettävä vuosien 2021–2027 tarkka budjetti, kuinka pitkälle elvytystukia voidaan käyttää vipuvartena jäsenmaiden talousuudistuksille tai voidaanko tukien ehdoksi asettaa oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen. Unkarin pääministeri Viktor Orbán , jota kritisoidaan lehdistönvapauden, tieteen ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta, on uhannut torjua koko elvytyspaketin, jos siihen sisällytetään ehto demokraattisten standardien täyttämisestä. Unkarin hallituksen tiedottaja Zoltan Kovacs tviittasi lauantai-iltana, että pääministeri Orbán ei olisi hyväksymässä mitään poliittisia ennakkoehtoja rahan jakamiselle. – Pääministeri Orbán pitää kiinni kannastaan, että vain unkarilaiset saavat päättää, miten Unkarille kuuluvat rahat käytetään, Kovacs kirjoitti. Oikeusvaltioperiaate on Suomelle yksi keskeisistä elvytyspakettiin liittyvistä kysymyksistä. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi, että oikeusvaltioasia on edelleen auki.