Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Järeille vastatoimille on syynsä – Kaikki arjessa oleellinen koronaviruksesta: tämä pitää tietää taudista, sen tarttumisesta, vaarallisuudesta ja hoitoon hakeutumisesta

1. Mikä on uuden koronaviruksen itämisaika? Itämisaika vaihtelee parista päivästä 12:een vuorokauteen. Koska terveysviranomaiset lisäävät maksimi-itämisaikaan kahden vuorokauden varoajan, uuden koronaviruksen takia määrättävien karanteenien pituus on 14 vuorokautta. 2. Keneltä virusnäytteitä otetaan? Vain ihmiset, joilla on oireita, tutkitaan. Koronavirustartuntaa voidaan epäillä henkilöllä, jolla on äkillisen hengitystieinfektion oireita ja joka on palannut 14 vuorokauden sisällä epidemia-alueelta. Epidemia-alueella tarkoitetaan alueita, jossa esiintyy laajempia tartuntaketjuja. Tällä hetkellä epidemia-alueeksi määritellään Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea sekä Italia. 3. Mitä teen, jos olen ollut näillä alueilla ja minulle ilmaantuu oireita? Jos sinulle tulee äkillisen hengitystieinfektion oireita kahden viikon sisällä Suomeen paluun jälkeen, ota ensin yhteyttä puhelimitse paikallisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen. Sieltä saat tarkemmat ohjeet hoitoon hakeutumisesta. 4. Mitkä ovat tyypilliset oireet? Kuume, yskä, lihaskivut, kurkkukipu, hengenahdistus, keuhkokuume. Oireet ovat hyvin samanlaisia kuin nuhakuumeessa tai influenssassa. Uuden koronaviruksen aiheuttama tartunta voidaan tunnistaa vain laboratoriokokeilla. 5. Kuinka vaarallinen Covid-19 on? Uuden koronaviruksen aiheuttama Covid-19-tauti on usein lievä tai joskus jopa oireeton. Suurin osa tartunnan saaneista toipuu hyvin. Tauti on vaarallinen erityisesti jo muita perussairauksia poteville, joiden keuhkokapasiteetti on heikentynyt. Osalle ihmisistä se saattaa aiheuttaa viruskeuhkokuumeen. 6. Kuinka tappava Covid-19 on? Arviot Covid-19-taudin tappavuudesta ovat vaihdelleet 2–3 prosentin välillä. Tämä luku on kuitenkin vielä hyvin epätarkka, sillä kaikkien sairastuneiden määrästä ei ole vielä riittävästi tietoa. Ei ole myöskään tietoa siitä, kuinka moni saa tartunnan, mutta ei oireita. Covid-19 on tähän mennessä tappanut pääasiassa vanhoja ihmisiä. 7. Kuinka moni sairastuneista tarvitsee sairaalahoitoa? Tietoa viruksesta ei ole vielä riittävästi. Vielä ei esimerkiksi tiedetä sitä, kuinka moni tartunnan saaneista sairastuu vakavasti ja tarvitsee sairaalahoitoa. Siksi ei tiedetä myöskään, kuinka paljon sairaus tulee esimerkiksi Suomessa terveydenhuoltoa rajoittamaan, jos se tänne leviää. 8. Onko sairauteen hoitoa? Covid-19-sairauteen ei ole hoitoa tai rokotetta. Elintoimintoja tukevien hoitojen avulla voidaan päästä koronaviruksen aiheuttaman viruskeuhkokuumeen pahimman vaiheen yli. Niiden ansiosta vakavastikin sairastunut potilas voi toipua. Jos virus aiheuttaa jälkitautina bakteeritaudin, sitä voidaan hoitaa antibiooteilla. 9. Miten Covid-19 tarttuu? Uusi koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Se voi myös levitä kosketustartuntana. Ilmassa virukset eivät säily eli koronavirus ei tartu yhtä ärhäkästi kuin esimerkiksi tuhkarokko, joka voi siirtyä ilmateitse toiseen ihmiseen vielä tunteja sen jälkeen, kun tuhkarokkoa kantava ihminen on tilasta poistunut. Koronavirus leviää erityisesti käsien, mutta myös pintojen kautta. Pinnoilla koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia. Elimistöön virukset pääsevät silmien, nenän tai suun limakalvojen kautta. Korvien kautta ne eivät tartu. 10. Miten voin ehkäistä viruksen tarttumista itseeni tai olla levittämättä virusta? Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta. Tartuntaketjujen katkaisemisen kannalta tärkeätä on, että käsiä pestään huolellisesti aina ennen ruokailua ja wc-käyntien jälkeen. Huolellinen pesu saippualla riittää. Käsihuuhdetta voi käyttää silloin, kun saippuapesua ei voi tehdä. Käsistä virukset pääsevät elimistöön silmien, nenän ja suun limakalvojen kautta. Siksi erityisesti silmien, nenän ja suun koskettelua tulee välttää. Jos joudut koskettelemaan kasvojasi, pese kätesi ennen sitä. Myös kättelyn, poskisuukkojen ja muun koskettelun välttämistä suositellaan. Perhepiirissä ei ole niin tarkkaa, sillä perheessä altistuminen tapahtuu yleensä joka tapauksessa muutenkin. Tärkeätä on, että ei yskitä omiin käsiin ja että niistämisen jälkeen nenäliina heitetään nopeasti roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. 11. Milloin pitää hakeutua hoitoon? Jos on hälyttäviä hengitystieinfektio-oireita kuten pahaa hengenahdistusta, korkea kuume, yleistä huonovointisuutta, kova päänsärky tai huimausta. Jos koet, että oireesi ovat sellaiset, että muutenkin hakeutuisit hoitoon, ota yhteyttä oman kuntasi terveyspalvelujen neuvontanumeroon tai päivystykseen. Oman kuntasi päivystystiedot löydät täältä . 12. Levittääkö oireeton ihminen virusta? Tämänhetkisen tiedon mukaan oireettomat ihmiset eivät uutta koronavirusta levitä. 13. Koska epidemia saavuttaa huippunsa? Sitä ei tiedetä, sillä tietoa viruksesta ei ole riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee parhaillaan aikaisempien epidemioiden pohjalta mallinnusta, jossa arvioidaan koronaviruksen tartuttavuutta ja oletettua sairastuneiden määrää. Näin voitaisiin myös ennustaa, koska epidemia saavuttaa huippunsa. 14. Miten työpaikoilla pitää varautua koronaviruksen uhkaan? Yritysten kannattaa miettiä, mitä työtehtäviä voidaan hoitaa etätyönä ja mistä saadaan sijaisia, jos oma väki sairastuu. Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä ja THL:n ohjeistuksia päivittäin. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Yritysten on hyvä laatia riskinhallintasuunnitelma. Sen voi tehdä esimerkiksi työsuojelupäällikkö tai riskinhallintapäällikkö. Jos epidemian ennaltaehkäisyä on mietitty jo sikainfluenssan, lintuinfluenssan tai sarsin kohdalla, suunnitelmat kannattaa nyt päivittää koronan varalle. 15. Miten henkilöstöä voi ohjeistaa viruksen välttämiseksi? Ykkösasia on hyvä käsi- ja yskimishygienia sekä työpaikalla että työmatkoilla. Lentokentillä ja yleisillä paikoilla voi käyttää käsineitä. Näin välttää kosketusta kaiteisiin, kärryihin ja pintoihin, joista pöpöt leviävät. Kättely kannattaa nyt unohtaa tapaamisissa. Yhteiskäytössä olevia näppäimistöjä ja hiiriä pitää välttää, samoin matkapuhelimen lainaamista toiselle. Jos lainaa puhelintaan ja käsissä on viruksia, ne voivat siirtyä toiseen ihmiseen. Näppäimistö ja hiiri on hyvä puhdistaa säännöllisesti yleispuhdistusaineliuoksella ja nihkeällä pyyhkeellä. On olemassa myös erityisiä atk-laitteiden desinfektioon tarkoitettuja aineita, kuten Easydes. Vältä kosketusta ihmisiin, joilla on flunssan oireita. 16. Pitääkö työmatkoja rajoittaa? Yrityksen matkustus on syytä ottaa tarkempaan kontrolliin ja noudattaa ulkoministeriön matkustusohjeita . Tällä hetkellä ulkoministeriö ohjeistaa välttämään tarpeetonta matkustusta Manner-Kiinaan ja Hubein maakuntaan. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös välttää matkustamista muille epidemia-alueille, kuten Pohjois-Italiaan, vaikka sitä ei olekaan kielletty. On syytä varmistaa, että matkustajien kriisiturvavakuutus on voimassa. Jos jotakin sattuu, vakuutus kattaa matkan keskeytymisen ja perumisen, ylimääräiset kulut sekä kotiinkuljetuksen. 17. Jos työntekijä palaa hiihtolomamatkalta riskialueelta, esimerkiksi Italian Alpeilta tai Teneriffalta, voiko hän palata töihin? Oireeton ihminen voi palata ihan normaalisti töihin. Tartuntatautilaki ei anna oikeutta oireettomien ihmisten pidättämiseen töistä. Käytännössä nämä ovat kuitenkin työnantajan ja työntekijän välisiä asioita. Jos työnantaja kieltää oireettoman ihmisen tulon työpaikalle, sen pitää kuitenkin maksaa hänelle palkkaa. Tartunnan saamisen riski on olemassa noin kaksi viikkoa epidemia-alueelta saapumisen jälkeen. Näissä tilanteissa on suositeltavaa tehdä esimerkiksi etätöitä, jos se on mahdollista. 18. Miten toimitaan, jos työntekijä sairastuu koronavirukseen? Jos työntekijä saa oireita, hänen pitää olla puhelimitse tai chatin kautta yhteydessä terveyspalveluiden neuvontaan ja pyytää toimintaohjeita. Hänet testataan, jotta saadaan varmuus sairastumisesta koronavirukseen. Lääkäri voi määrätä sairastuneen eristykseen sairaalahoitoon tai kotiinsa, jos vointi sen sallii. Sairastuneen kanssa lähikontaktissa olleet voidaan määrätä kotiinsa karanteeniin, mutta vain viranomainen eli tartuntatautilääkäri voi tehdä tämän päätöksen. 19. Kuka korvaa ansionmenetyksen mahdollisen karanteenin tai eristyksen ajalta? Jos Suomen viranomainen eli tartuntatautilääkäri asettaa potilaan karanteeniin, Kela maksaa hänelle tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa ansionmenetykset kokonaan. Sairastunut saa sairausajan palkan tai sairauspäivärahaa ihan normaalisti. 20. Haittaako virus yritysten toimintaa? Vaikutukset ovat laaja-alaisia ja taloudelliset menetykset voivat olla mittavat. Henkilöstön poissaolot häiritsevät yrityksen toimintaa. Epidemia voi vaikeuttaa myös yrityksen raaka-aineiden, varaosien sekä muiden hyödykkeiden, kuten lääkkeiden ja elintarvikkeiden saatavuuteen. Haittaa voidaan pienentää tekemällä töitä kotoa käsin ja etsimällä vaihtoehtoisia hankintakanavia. Lähteenä on käytetty seuraavia asiantuntijoita: Tampereen yliopistollisen sairaalan infektio-osaston osastonylilääkäri Jaana Syrjänen, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara ja johtava asiantuntija Markku Rajamäki sekä THL. Päivitys 6.3. klo 9.52: Ajantasaistettu epidemia-alueet kohtaan 2.