Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Joka neljäs ei usko jaksavansa töissä eläkeikään – ”Työikäisten kuormitukseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota”

Noin joka kymmenes aikuinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Eniten sitä kokevat 20–54-vuotiaat työikäiset, joista 14 prosenttia koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. 55–74-vuotiailla vastaava luku oli kahdeksan prosenttia. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n FinSote-tutkimuksesta, joka tuottaa säännöllisesti tietoa väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelukokemuksista. Kaupunkien ja kuntien ääripäät eivät hajoa eri puolille maata, vaan sijaitsevat usein lähekkäin pääkaupunkiseudulla. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä Turussa, Järvenpäässä ja Helsingissä. Harvinaisinta se on Kauniaisissa ja Tuusulassa. ”Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan arkea merkittävästi haittaavaa kokemusta kuormituksesta, huolesta, ahdistuneisuudesta ja alakuloisuudesta. Osalla on taustalla esimerkiksi masennus- tai ahdistuneisuushäiriö. Työikäisten kuormitukseen ja psyykkiseen oireiluun tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, ja työpaikoilla ja opinnoissa tulisi kiinnittää huomiota mielen hyvinvoinnin tukemiseen”, THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari toteaa. Monen terveys ei kestä eläkeikään Aikuisväestöstä noin joka neljäs ei uskonut jaksavansa terveytensä takia työskennellä ammatissaan vanhuuseläkeikään asti. Matalasti koulutetuilla koettu heikentynyt työkyky oli yli kaksinkertainen (33 prosenttia) verrattuna korkeasti koulutettuihin (14 prosenttia). Koetussa työkyvyssä oli suuria eroja myös kaupunkien välillä. Parhaaksi työkykynsä kokivat Kauniaisten, Helsingin ja Espoon asukkaat, heikoimmaksi puolestaan Hyvinkään ja Rovaniemen asukkaat. Uudenmaan kunnissa eroja on paljon, vaikka maantieteellistä etäisyyttä on vähän. Eroja voi selittää esimerkiksi erilainen elinkeinorakenne tai työkykyä ylläpitävien palvelujen saatavuus. FinSote-tutkimuksessa on tietoa myös esimerkiksi yksinäisyydestä, osallisuuden kokemuksista ja sähköisestä asioinnista. Noin kahdeksan prosenttia aikuisista koki itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein. Rovaniemellä ja Nurmijärvellä yksinäisyys oli hieman yleisempää kuin koko maassa ja vähäisempää puolestaan Kauniaisissa ja Espoossa. Yksinäisyyden kokemuksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien välillä. Koulutus on vahvasti yhteydessä siihen, miten aktiivisesti ihmiset osallistuvat järjestöjen, yhteisöjen ja harrastusryhmien toimintaan. Matalasti koulutetuista toimintaan osallistui noin 22 prosenttia, korkeasti koulutetuista noin 34 prosenttia.