Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ennätyksellisen moni joutuu maksamaan opintotukia takaisin – Satojen eurojen laskut saaneet Turo Syri ja Olli Lääkkö harmittelevat korotusta: ”Hankala saada mistään markkinasta takaisin”

Opintotukia peritään takaisin suurimmalta joukolta kymmeneen vuoteen. Pirkanmaalla opintotuen takaisin perintään liittyvän päätösehdotuksen sai helmikuussa 4 098 ja koko maassa 43 308 henkilöä. Lukemat ovat suurimmat 2010-luvulla sekä koko maassa että Pirkanmaalla. Edellisen kerran opintotuen perintään liittyviä päätösehdotuksia lähetettiin yli 40 000 kappaletta vuonna 2009, jolloin perittiin takaisin vuonna 2007 maksettuja opintotukia. Tuolloin päätösehdotuksen sai koko maassa 46 782 ja Pirkanmaalla 4 472 henkilöä. Kela perii nyt takaisin vuonna 2018 maksettuja opintotukia. Opintotuista vastaava Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto sanoo korkean perintäluvun kertovan opiskelijoiden tulojen kasvusta ja sitä kautta hyvästä työllisyystilanteesta koko yhteiskunnassa. – Kun työllisyystilanne on hyvä, opiskelijat tekevät palkkatyötä. Jos tuloja ei huomioida tarkasti opiskeluvuonna, opintotukea nostetaan useammalta kuukaudelta kuin pitäisi, ja sitä peritään myöhemmin takaisin, Kuusisto selvittää. Satoja euroja takaisin Opintotukea peritään takaisin määrällisesti vähemmän, vaikka päätösehdotuksen saaneiden määrä on kasvanut. Keskimäärin opiskelijalta peritään takaisin 860 euroa. Kaikkiaan opintotukea peritään tänä vuonna takaisin 37,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna perittiin takaisin 43,3 miljoonaa euroa. Perittävän kokonaissumman pieneneminen selittyy Kuusiston mukaan opiskelijoiden asumisen tukimuodoissa tapahtuneessa muutoksessa. Viime vuonna perittiin vielä vuonna 2017 liikaa maksettuja opintorahoja ja opintotuen asumislisiä koko vuodelta. Nyt peritään enää liikaa maksettuja opintorahoja ja opintotuen asumislisiä reilulta puolelta vuodelta. Elokuusta 2017 alkaen suurin osa opiskelijoista on saanut yleistä asumistukea. Keskeytystä ei huomioida Jos opiskelija on aloittanut opintonsa tai valmistunut tarkasteltavan vuoden aikana ja vuosituloraja ylittyy opiskeluajan ulkopuolella saatujen tulojen vuoksi, kannattaa Kuusiston mukaan tehdä uudelleenkäsittelypyyntö. Tällaisessa tapauksessa takaisin perittävä summa voi pienentyä tai perittävää ei välttämättä jää lainkaan. Kuusiston mukaan uudelleenkäsittelypyyntö kannattaa tehdä nimenomaan silloin, jos opinnot ovat alkaneet tai päättyneet kyseisenä vuonna. Sen sijaan jos opiskelija päättää esimerkiksi pitää opinnoista taukoa ja tehdä töitä syksyn ajan, mutta on nostanut opintotukea kevätkuukausina, tilannetta ei tarkastella samalla tavalla. Jos opiskelijan opiskeluoikeus oppilaitoksessa on säilynyt, opiskelijan katsotaan olleen opiskelija koko vuoden ajan. – Opiskelija on koko vuoden opiskelija opiskelun väliaikaisesta keskeyttämisestä huolimatta ja tulot vaikuttavat, Kuusisto sanoo. Vuosituloraja nousi Opintotuen vuositulorajaa korotettiin vuoden alussa 4,5 prosentilla. Uusi vuosituloraja on 12 498 euroa niillä opiskelijoilla, jotka saavat opintotukea yhdeksänä kuukautena. Tuloraja nousee, jos opintotukea nostaa harvemmin. Vuositulorajaa päätettiin korottaa vuodesta 2018 alkaen kahden vuoden välein. Korotuksen perusteena toimii yleinen ansiotasoindeksi. Ennen vuotta 2018 vuositulorajaa korotettiin viimeksi vuonna 2008. Lainan merkitys kasvoi Opintotuen muutos lainapainotteisemmaksi ei Kuusiston mukaan vaikuta opintotuen takaisinperintään. Opintotuki koostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta ja asumislisästä. Lainapainotteisuudessa on kyse siitä, että lainan kuukausimääriä on nostettu ja sen osuus koko opintotuesta on siten kasvanut. Sen sijaan tulevaisuudessa kasvaneet opintolainamäärät voivat näkyä siinä, että Kela perii opiskelijoilta maksamatta jääneitä opintolainoja. Jos opiskelija jättää opintolainansa maksamatta pankille, se tulee Kelan maksettavaksi ja Kela perii lainasumman opiskelijalta. Näiden takausvastuuperintöjen määrä Kuusiston mukaan jonkin verran jo kasvanut. – Kun yhä useampi nostaa ja käyttää opintolainaa, totta kai kasvaa myös niiden osuus, jotka jättävät opintolainansa maksamatta. Näkökulma 7,5 prosentin korotus harmittaa eniten Neljä korkeakouluopiskelijaa kertoo ajatuksensa opintotuen tulorajasta ja takaisinperinnästä. Turo Syri ja Olli Lääkkö saivat helmikuussa maksettavakseen satojen eurojen takaisinperintälaskut. Molempien tulot ylittivät edellisvuonna Kelan asettaman opintotuen vuositulorajan. Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella kolmatta vuotta konetekniikkaa opiskeleva Olli Lääkkö toteaa, että häntä häiritsee takaisinperinnässä 7,5 prosentin korotus, jonka takaisin maksettavasta summasta joutuu maksamaan. – Sitä on hankala saada mistään markkinasta takaisin, hän sanoo. Lääkkö maksaa opintotukea takaisin noin 800 euroa, josta korotuksen osuus on kymmeniä euroja. Rakennustekniikkaa neljättä vuotta opiskeleva Tero Syri kertoo maksaneensa juuri reilun 500 euron takaisinperintälaskun. Hänen mielestään valtion ei täydy maksaa rahaa sellaiselle, joka pärjää omillaan. Siinä mielessä on hänen mielestään hyvä, että vuosituloraja on asetettu. Toisaalta Syri näkee, että se saattaa syödä opiskelijoiden motivaatiota työntekoa kohtaan. Hän pohtii, voisiko olla mahdollista, ettei opintotukea perittäisi takaisin, jos opinnot etenevät työnteosta huolimatta. Työkokemus arvokasta Syri ja Lääkkö ovat molemmat tehneet töitä kesäisin. Vuosituloraja on vaikuttanut osaltaan Lääkön päätökseen olla tekemättä töitä vuoden aikana. – Lähtökohtaisesti mieluummin tekee kuitenkin töitä kokemuksenkin takia, hän sanoo. – Monelle olisi hyötyä siitä, että kävisi töissä. Liian helposti meillä on kouluputki, josta mennään työelämään ilman kokemusta. Fysiikkaa toista vuotta opiskelevat Vilma Lahti ja Sami Mäkipää ovat toistaiseksi tulleet toimeen opintotuilla. Heidän tulonsa eivät ole ylittäneet Kelan asettamaa vuositulorajaa. – Jos tekee vuoden ympäri töitä, luultavasti se alkaa vaikuttamaan opintotukeen, Lahti sanoo. – Toisaalta jos saa kunnon palkan, ei tarvitse nostaa tukia.