Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Nopeusmittarin tuijottaminen peltipoliisin pelossa haittaa keskittymistä ajamiseen

Yli miljoona kilometriä ajaneena tiedän miten paljon jatkuva nopeusmittariin tuijottaminen peltipoliisien ja poliisin pelossa haittaa keskittymistä ajamiseen. En varmaan ole ainoa, jota haittaa tämä sama ongelma: nopeudet muuttuvat joka risteyksessä ja yhä uudelleen pitää muistaa, muuttuiko nopeus sataan vai kuuteenkymmeneen. Jos tämä säätäminen ei haittaa keskittymistä, niin ei sitten mikään. Nopeuden vaihtelemisesta tulee tärkein tehtävä ratinpyörityksen jälkeen. Sitten ihmetellään, kun vahinkoja sattuu niin suojatiellä kuin hirviä väistellessä. Sattuuhan niitä, kun katse harhailee mittarin ja etuikkunan välillä. Liikennevalistuksessa painotetaan ennakointia ja ajotapaa, mutta valvonnassa keskitytään pääasiassa nopeuteen ja ajokuntoon. Tieteellisesti on toki osoitettu, että jos jollakin tiepätkällä alennetaan nopeutta sadasta kahdeksaankymmeneen tai kahdeksastakymmenestä kuuteenkymmeneen, kolarit vähenevät. Miksi Suomessa ei pudoteta nopeutta ylipäätään kuuteenkymmeneen maanteillä ja kolmeenkymmeneen kaupungeissa? Mikä on peltipoliisien merkitys? Paraneeko turvallisuus, kun ihmisiltä palaa käämit ja peltipoliisien väleillä ajetaan sataa ja sitten jarrutetaan tolpan kohdalla? Asenne autoillessa pysyy oikeana, jos nopeudet ja niiden valvonta olisivat maalaisjärjellä ajateltuja. Lupasin ministereille tehdä kokeen viime kesän aikana. Ajoin joka paikassa 70km/h vakionopeussäätimen avulla. Ajoin samaa nopeutta, olipa perässä asuntovaunu tai ei ja tilastoin turvallisen ajotapani muille autoilijoille aiheuttamat ongelmat. En saanut yhtään peltipoliisisakkoa. Normaali jono perässäni oli 10-30 autoa. Jono lyheni vain, kun "bemarit" ja "audit" tekivät riskiohituksia piittaamatta keltaisista viivoista. Toki ohitseni ajoi moni rekkakin. Rekkojen takia oli pakko painella jarrua ja väistyä sivummalle. Ajoin siis turvallisesti, mutta oloni ei ollut turvallinen jatkuvien perässä roikkujien takia. Roikkujat eivät päässeet ohi ja estivät ohittelun muiltakin. Ajokortti takaa kaikille saman ajotaidon. Jokainen käy saman ajokoulun, vaikka muuten voi olla eri koulutus. Autoillessa olemme saman koulun käyneitä. Miksi emme saa ajaa omien kykyjemme mukaan? Toiset saisivat ajaa kuuttakymmentä ja toiset sataakahtakymmentä, auton perään vain sallittu nopeus näkyviin niin kuin aikanaan oli takalasissa 80-lätkä ensimmäistä vuotta autoilevilla. Tilannenopeus on tärkein. Tärkeintä ei ole se, mitä merkissä lukee. Lisäksi ehdotan, että keltaisista viivoista pitää tehdä viitteellisiä, ei pakollisia. Eiväthän ne edes näy talvella. Asenne autoillessa pysyy oikeana, jos nopeudet ja niiden valvonta olisivat maalaisjärjellä ajateltuja. Ei rangaista mielivaltaisesti pienistä rajoitusten ylityksistä tai pyörien lipsahtamisesta pois asfaltilta vaikkapa pysäköidessä.