Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Suomi jatkaa kurditaistelijoiden kouluttamista Turkin hyökkäyksen naapurissa – "Ei voi vetää johtopäätöstä, että olisivat heti lähdössä Syyrian puolelle"

Turkin hyökkäys kurdialueelle Pohjois-Syyriassa tällä viikolla ei ole vaikuttanut kansainväliseen OIR-operaatioon, jossa Suomi kouluttaa kurditaistelijoita Irakissa. Vanhempi osastoesiupseeri Matti Kemppilä puolustusministeriöstä kertoo Lännen Medialle, että suomalaisten kouluttamien kurdien siirtymisiä Syyrian sota-alueelle ei ole tiedossa. Hän muistuttaa, että kurdeja asuu Lähi-idässä sekä Syyrian, Irakin, Iranin että Turkin alueilla. – He jakaantuvat niin sanottuihin heimoihin ja klaaneihin. Kurdiliikkeessä on aika monta erilaista puoluetta ja yhteenliittymää. Ei voi suoraan vetää johtopäätöstä, että Irakin kurdit olisivat heti lähdössä Syyrian puolelle, Kemppilä sanoo. – Lähtökohtaisesti Irakin alueen kurdit ja peshmerga-joukot ovat omilla alueillaan. Yksittäisten ihmisten osalta on täysin mahdoton sanoa, mitä he tekevät. Rajanylityspaikat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti Irakissa keskushallinnon hallussa. Sieltä ei ihan noin vaan rajan yli mennä. Pitkä matka konfliktialueelle Suomalaisten kokonaisvahvuus Isisin vastaisessa OIR-operaatiossa on noin 80 sotilasta. Yhteensä operaatioon osallistuu yli 6 500 sotilasta 31 maasta. Matti Kemppilän tietojen mukaan Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdialueelle ei ole muuttamassa Isisin vastaisen operaation toimintaa. Suomalaisten asemapaikka on Irakissa, noin 300 kilometrin päässä Syyrian konfliktialueesta. – Turkin operaatio pyrkii muutaman kymmenen kilometrin puskurivyöhykkeen muodostamiseen. Siitä on melkoinen matka Syyrian ja Irakin rajalle, josta on vielä pitkä matka suomalaisten sijoituspaikkoihin, Kemppilä selventää. – Suomesta katsottuna Irak ja Syyria näyttävät olevan samalla maailmankolkalla, mutta fyysiset etäisyydet ovat aika isoja. Yli 4 000 koulutettua sotilasta Suomi on osallistunut Pohjois-Irakissa kurdien hallinnoimalla alueella OIR-operaation koulutustoimintaan vuodesta 2015 alkaen. Toukokuun 2019 alkuun mennessä suomalaisjoukot olivat kouluttaneet yli 4 200 peshmerga- ja Irakin turvallisuusjoukkojen sotilasta. Valtioneuvosto jätti heinäkuussa eduskunnalle selonteon Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa. Tällä hetkellä asiasta valmistellaan ulkoasianvaliokunnassa mietintöä, joka on Kemppilän mukaan tulossa eduskunnan palautekeskusteluun parin viikon päästä. Jo kesäkuussa tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat, että Suomi jatkaa osallistumista OIR-operaatioon Irakissa noin 80 sotilaalla vuoden 2020 loppuun asti. – Suunnilleen samalla vahvuudella jatketaan samanlaisissa koulutus- ja neuvonantotehtävissä Irakissa kuin tähänkin asti, Kemppilä kertoo. Nykyinen osallistumispäätös on voimassa tämän vuoden loppuun. Sotilaiden tehtäviä ei voi laajentaa Matti Kemppilän mukaan suomalaisten kansallisesti määriteltyjä koulutus- ja neuvonantotehtäviä operaatiossa ei ole oikeudellisesti mahdollista laajentaa esimerkiksi turvaamiseen, jos konflikti lähialueella laajenisi. – Pitäisi tulla pyyntöjä ja asia pitäisi käsitellä laissa säädetyllä tavalla, ennen kuin kansallista osallistumispäätöstä voitaisiin virallisesti muuttaa, Kemppilä toteaa. – Suomi ei voi operoida mitenkään nykyisillä päätöksillä Syyriassa. Meillä ei ole sellaista mandaattia, eli se on täysin poissuljettu ajatus. Irakin tueksi taistelussa Isisiä vastaan perustettiin syyskuussa 2014 Yhdysvaltain johtama kansainvälinen koalitio. Samana vuonna käynnistyi Operation Inherent Resolve -operaatio (OIR), jonka tehtävä on koordinoida ja tehostaa Isisin vastaista kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen koalitio antaa sotilaallista tukea Isisin vastaiseen toimintaan, ehkäisee vierastaistelijoiden lähtöä konfliktialueelle, pyrkii tyrehdyttämään Isisin rahoituskanavat sekä heikentämään Isisin ideologiaa. Lisäksi operaation tavoitteena on alueen humanitaarisen kriisin lievittäminen. Toiminnan lähtökohtana on, että kukin maa päättää itse, minkälaista tukea Isisin vastaiseen toimintaan antaa. Suomalainen kriisinhallintajoukko Irakissa (SKJI) muodostuu kouluttajaosastosta, suojausosastosta sekä esikunta- ja tukiosista. Suomalaiset kouluttavat Irakin turvallisuusviranomaisia kurssimuotoisesti koulutustukikohdissa eri puolilla Kurdistania ja osallistuvat koulutus- ja neuvonantotoimintaan Pohjois-Irakin lisäksi myös muualla Irakin alueella. Lähde: Puolustusvoimat