Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Puheenjohtajien viisikko etsii ensi viikolla sopua budjetin kiistakysymyksiin– tahtoa on antaa korkeakoulurahat jo ensi vuonna

Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelma saa lihaa luiden ympärille ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona käytävissä budjettineuvotteluissa. Säätytalon neuvotteluissa hallitus tekee ihmisten arkeen vaikuttavat päätökset, joista jo sovittiin hallitusneuvotteluissa. Pienimpiä sosiaalietuuksia korotetaan, ja muun muassa tupakan, liikennepolttoaineiden ja virvoitusjuomien verot nousevat. Suomi ottaa myös lisää velkaa. Hallituksen ensimmäisen budjetin isot linjat ovat selvät, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö hallituksella olisi vielä ratkottavia asioita. Puheenjohtajien viisikko etsii sovun kiistanalaisimpiin asioihin. Korkeakoulujen rahoista eniten meteliä Hallitus on lisäämässä valtion pysyviä menoja 1,2 miljardia, ja valtiovarainministeriön budjettiesitys on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Etukäteen meteliä on ollut eniten menolisäysten jaksotuksesta. Korkeakouluväki pöyristyi, kun se näki valtiovarainministeriön esityksen. Hallitusohjelmassa korkeakouluille luvattiin 60 miljoonaa euroa hallituskauden aikana, mutta valtiovarainministeriö ehdotti ensi vuodelle korkeakoulujen perusrahoitukseen lisää vain 10 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa euroa. Hallituslähteiden mukaan korkeakoulujen vaatimuksille on ymmärrystä ja hallituksella yhteinen tahtotila ratkaisun etsimiseen. Neuvotteluissa nähdään, löytyvätkö korkeakoulujen rahat opetusministeriön sisältä, muista ministeriöistä vai kasvatetaanko valtion velkaa. Myös luonnonsuojeluun luvatusta sadasta miljoonasta eurosta on samanlainen kiista. Valtiovarainministeriö ehdotti ensi vuodelle vain 25 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun. Palkkatukea ja työvoimapalveluita Työllisyyden edistämistä pohtii seitsemän työryhmää. Niiden työ on vasta aivan alussa, joten uusia mullistavia esityksiä budjettiriiheen ei ole tulossa. Työministeri Timo Harakka (sd.) on jo kertonut, että rahaa annetaan nyt muun muassa palkkatukeen ja työvoimapalveluiden kehittämiseen. Hallituksen tavoite on 75 prosentin työllisyysaste. Palkkatuella ja palveluita kehittämällä se ei vielä toteudu. Työryhmiltä odotetaan vaikuttavampia keinoja hallituksen ensi kevään kehysneuvotteluihin. Valtiosihteerien työryhmä on saanut aikaan yritystukien sadan miljoonan euron karsintalistan. Yritystukien perkaaminen ei ole koskaan ollut helppoa. Edellisessä hallituksessa keskustan Mauri Pekkarisen työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen yhdenkään tuen leikkaamisesta. Valtiosihteeri Martti Hetemäki on kartoittanut toimet investointien vauhdittamiseksi. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi, että Hetemäki painaa turbonappia, jotta yritykset investoisivat. Ongelma on merkittävä, sillä Suomessa yritysten investoinnit ovat edelleen vuoden 2008 tason alapuolella. Yritykset ovat käyttäneet rahaa investointien sijaan osinkoihin ja omien osakkeiden takaisinostoon. Odotettavissa voi olla veroporkkanoita investointien edistämiseksi. Kertainvestointeihin miljardi euroa Veronmaksajain keskusliitto on vaatinut päätöksiä tuloverojen keventämisestä. Veronmaksajien mukaan palkkaverotus uhkaa kiristyä ensi vuonna keskituloisella 0,4 prosenttiyksikköä sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vuoksi, ellei tuloveroja kevennetä 250 miljoonaa euroa. Hallitusneuvotteluissa luvattiin 200 miljoonan euron tuloverojen kevennys pienituloisille, ja muita kevennyksiä ei ainakaan vielä ole suunnitteilla. 200 miljoonan kevennys on jo otettu mukaan veronmaksajien laskelmiin, Riihessä päätetään myös kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit. Rinne on linjannut, että niihin voitaisiin käyttää ensi vuonna miljardi euroa. Hallituskauden aikana maksimisumma on kolme miljardia euroa.