Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Parkanon kallein rakennus vihittiin käyttöön – ministeri kehui rohkeutta sijoittaa lapsiin

Keskiviikkona Kaarna puhkesi kukkaan ministeri Hanna Kososen vihkimänä, kun naapurikuntien edustajat pääsivät tutustumaan sen moniulotteisuuteen. Juhla- ja kehupuheita kuului peräjälkeen Parkanon ensimmäisessä, riittävän isossa auditoriossa – joka on samalla Parkanon ensimmäinen, akustinen ja kaikilla äänen ja visuaalisen toiston herkuilla varustettu sali. Kaarnassa on täysimittainen salibandyhalli – lukiohan on aloittanut musiikkiteatterin lisäksi urheilupainotteisuuden, salibandy, jääkiekko ja e-urheilu lajeinaan. Selkein kannanotto oli rakentajia edustaneen Lemminkäinen Talon, nykyisen YIT:n Esa Kemppaisella . Hän huomautti, että monimuotoisuus ja ajattelultaan uusin opetuskeskus tuli Parkanolle kaikista elinkaarimalleista edullisimmin. Kemppainen on ollut käytännössä kaikissa elinkaarimallilla rakennettavissa julkisissa kohteissa mukana. Kaarna on YIT:n vastuulla 20 vuotta. – Suomeen on tällä vastuumallilla vuodesta 2009 rakennettu 1,7 miljardilla eurolla kohteita. Nyt on menossa noin 500 miljoonan urakat. Elinkaarimalli tarkoittaa täyttä ja pitkäaikaista yhteistyötä tilaajan ja rakentajan välillä, Kemppainen totesi. Kaiken suitsutuksen keskellä 4. ja 6. luokan lapset saivat tajuamaan, ketä varten Parkanon päättäjät Kaarnan teettivät. Heidän orkesterinsa ja laulunsa kajautti täyden salin kuulijat hehkumaan. Yhtä viehättäviä olivat omalla tavallaan lukion pop-lauluryhmä ja jousikvartetti All4Music, sekä 8. luokan ilmaisutaidon ryhmä näytelmällään Saarijärven Paavo . Kaarnahan on koonnut kaikki Parkanon koululaiset yhteen, esikoulusta lukioon - sisäilmaongelmaiset lukion ja alakoulun korvannut talo on yhtenäiskoulu lähes 700 oppilaalle ja nuorelle. Johtava rehtori Jenni Annala muistuttaa, että opetus ja oppiminen on Kaarnassa jatkunut vasta viime syksystä. Se on vaatinut paljon lapsilta ja opettajilta, muutos ilmiöpohjaiseen oppimiseen on iso. Annala toteaa, että tässä opetusmallissa muutos on pysyvää - sitä Kaarnassa kutsutaan kasvamiseksi. – Oppilaat ovat tehneet erittäin hienoja ehdotuksia oppimisympäristöistä ja ulkotiloista. Eniten kuitenkin on kiitelty, että ruokana ei ole enää silakkaa, Annala nauraa. Annala muistaa hyvistä jaksoista esimerkiksi sen, kun lukion 1. luokan opiskelijat ja ryhmät ylä- ja alakoulusta tutkivat yhdessä kotitalouden kemiaa. Kaarna on nyt tupaten täynnä, joten rehtorit ovat opettajien kanssa joutuneet sovittamaan lukujärjestyksiä urakalla. Avoimia yhteistiloja ja oppimissoppeja on paljon soluiksi kutsutuissa Kaarnan siivissä. Alakoulua johtava Kimmo Vesanto totesi vieraille esittelykierroksella, että vikaakin on löytynyt: solujen suljettavissa osissa kova lattiamateriaali on osoittautunut siivoamiselle mahdottomaksi. Se pääosin uusitaan ensi kesänä. Isoimmat osat soluista on päällystetty lattiamatolla. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) myöntää, että kunnissa opetuksen suunta on suuriin koulukeskuksiin, jopa tuhansien oppilaiden yksiköihin. Varsinkin kasvaneiden sisäilmaongelmien takia kunnat ovat joutuneet ratkaisemaan kalliisti tilakysymykset. Varsinaiset opetusrahat on puristettu kipurajalle. Kosonen kuitenkin huomauttaa, että oikein suunniteltuna uudisrakennus on kuin monta kyläkoulua yhdessä. Siellä on kullekin oppimisryhmälle riittävän rauhallinen soppi. Parkanon Kaarna on tästä oiva esimerkki. Kosonen ei osannut vastata, miten vanhasta koulusta remontoimalla tulee sisäilmaltaan terve, tai miten vanhoista rakennuksista saa muokattua uuden oppimisympäristön. – Tiedämme, että erityisesti poikien oppimisessa ja alueellisessa tasa-arvossa on paljon haasteita. Nyt rahoituksen suunta perusopetuksessa muuttuu. Erityisryhmille on mahdollista hakea lisätukea valtiolta, Kosonen vakuuttaa.