Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kansanedustaja Satu Hassi: Onko Suomi saari vai osa maailmaa?

”Suomi on saari.” Aikoinaan eduskunnan liikennevaliokunnassa opin hokeman, jolla viitattiin siihen, että ihmisiä ja tavaroita kuljetetaan tänne ja täältä pääasiassa laivoilla ja lentokoneilla. Mutta ajattelu, jossa Suomi nähdään muusta maailmasta erillisenä, on paljon yleisempää. Itsenäistymisestä on tapana puhua irrallaan ensimmäisen maailmansodan myllerryksistä, talvi- ja jatkosodasta ikään kuin toinen maailmansota olisi käyty jossain muualla. Edelleen jotkut uskovat, että Suomi voisi hyötyä ilmastonmuutoksesta, vaikka muu maailma kärsisi. Myös keskustelu EU:n koronaelvytyspaketista on keskittynyt nettomaksuosuuteen. Lukemissa ovat välillä menneet sekaisin suorat tuet ja lainat sekä yhden ja 30 vuoden summat. Suomi kuuluu nettomaksajiin, koska kuulumme unionin vauraimpiin maihin. Tämä ei aina ole ollut selviö. Kun Suomi neuvotteli jäsenyydestä 1990-luvun alkupuoliskolla, loppusuoran puheenjohtajamaa Kreikka yritti heittää kapuloita rattaisiin, koska pelkäsi, että syvän laman kourissa kärvistelevä Suomi tulisi nettosaajaksi kutistamaan Kreikan osuutta. Entä miksi ylipäänsä kuulua unioniin, jossa olemme nettomaksaja? Yrityksemme hyötyvät pääsystä yli 400 miljoonan ihmisen sisämarkkinoille. Tämä tarkoittaa sekä rahaa että työpaikkoja. Kansalaisella on mahdollisuus matkustaa vapaammin kuin ennen – silloin kun epidemia ei sitä estä, nuoret voivat opiskella lyhyempiä ja pidempiä aikoja muissa EU-maissa. Unionin jäsenyys tuo myös turvallisuutta. Vaikeammin huomattavia mutta todellisia etuja ovat puhtaampi hengitysilma ja turvallisemmat tuotteet, koska EU pystyy säätämään saastepäästörajoja ja rajoittamaan terveydellemme haitallisten aineiden käyttöä. Entinen pääministeri, nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen huomautti, että koronaelvytyspaketista nettomaksuosuutemme 30 vuodessa on noin 3 miljardia, mutta samaan aikaan vientimme Eurooppaan toivottavasti 1 200 miljardia, ja muu nettomaksumme unionille noin 18 miljardia. Paketilla ei ole tarkoitus tukea erityisesti tiettyjä maita vaan saada Euroopan talous jaloilleen. Suomen viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu EU-maihin. Tärkeimmät vientimaamme ovat Saksa ja Ruotsi. Vaikka Suomi on – toistaiseksi – selvinnyt itse epidemiasta paremmin kuin monet muut maat, talouteemme korona on iskenyt lujaa. Viime toukokuussa vientimme supistui 31 prosenttia ja vienti Saksaan 50 prosenttia. Pelkästään kotimaisella elvytyksellä ja yritystuilla tästä ei nousta. Itse koronaepidemia osoittaa kohtalonyhteytemme muun ihmiskunnan kanssa. Kiinalaisesta kaupungista, josta monikaan meistä ei vuosi sitten ollut kuullut, lähtenyt virus on vaikuttanut myös meihin. Epidemian tukahduttaminen ja talous eivät ole vaihtoehtoja, koska talous pääsee kunnolla elpymään vasta, kun epidemia on saatu aisoihin. Vastaavasti ei ole mahdollista ”valita talous” ilmaston sijaan, koska ilmastokriisi tuhoaa myös talouden. Siksi koronaelvytys on tehtävä tavalla, joka auttaa saamaan myös ilmastopäästöt kuriin. Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (vihr.).