Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan kesäkuussa: tässä tärkeimmät muutokset – Kaikki väistävät ratikkaa paitsi suojatiellä kulkeva

Suomessa siirrytään 1. kesäkuuta 2020 uuden tieliikennelain aikaan. Moni totuttu asia muuttuu ja osa säännöistä täsmentyy. Esimerkiksi raitiovaunuliikennettä koskevat pykälät on viimein koottu laissa omaksi kokonaisuudekseen. – Perussääntö on, että jatkossa kaikki väistävät ratikkaa joka tilanteessa. Tähän on kuitenkin yksi poikkeus: suojatiellä ratikkakin antaa tilaa jalankulkijoille, liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä linjaa. Raitioliikenne on muuttunut kansalliseksi kysymykseksi, koska Helsingin lisäksi ratikkalinjoja rakennetaan Tampereelle ja Vantaalle, ehkä Turkuunkin. – Tampere oli aktiivinen työryhmässä, jossa ratikkasääntelyä aseteltiin kuosiin. Se on hyvin ymmärrettävää. Pyöräilijöille etuja Polkupyöräilyn asema kohenee eniten 1. kesäkuuta 2020 lähtien. Käyttöön otetaan esimerkiksi kaksisuuntaista pyörätietä osoittava lisäkilpi sekä uusi katutyyppi eli pyöräkatu liikennemerkkeineen. Pyöräily voidaan sallia myös yksisuuntaisella kadulla vastasuuntaan tai kiellettyyn ajosuuntaan, kunhan katu on merkitty uudella Ei koske pyöräilijää -lisäkilvellä. – Tällaiset väylät pitää valita ja rakentaa järjellä. Tärkeä uudistus liittyy tien ylityspaikkoihin. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen Suomessa ei saa olla lainkaan pyörätien jatke -tiemerkintää, jos risteävälle liikenteelle ei ole määrätty väistämisvelvollisuutta liikennemerkillä tai liikennevaloilla. Uudessa laissa on selkeästi myös todettu, että pyöräilijä voi väistämisvelvollisena ylittää ajoradan suojatien kohdalta. – Tähän tietysti liittyy se, että kääntyvä ajoneuvo väistää nyt ja jatkossakin aina pyöräilijää, Kiiski korostaa. Pulmana jakeluliikenne Toisaalta laki määrittelee polkupyörän edelleen ajoneuvoksi – ja säätää pyöräilijän velvollisuuksista sen mukaisesti. Jalkakäytävällä pyöräily on vastaisuudessakin kielletty kaikilta paitsi alle 12-vuotiailta, punainen takavalo tulee valkoisen etuvalon ohella pakolliseksi hämärässä ja pimeällä, ja pyöräilykypärän käyttöä suositellaan vanhaan malliin. – Laki toivottavasti toimii sytykkeenä yhdistettyjen jalkakäytävien ja pyöräteiden erottamisessa. Tampere on onneksi hyvää vauhtia siirtymässä vakavasti otettavien pyöräilykaupunkien joukkoon, kun tänne syntyy lisää kullekin kulkumuodolle erotettuja väyliä, Kiiski kiittää. Hän ennustaa, että väittely kaupunkien jakeluliikenteen pelisäännöistäkin jatkuu vielä lakimuutoksen jälkeen. – Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa yritysten jakeluliikennettä hoidetaan myös jalkakäytävältä ja pyörätieltä. Nykyisenkin tieliikennelain osoittama ensisijainen lastauspaikka on ajorata, mikäli erillistä lastauspaikkaa ei ole ja pysähtyminen ajoradalla on sallittu. Pyörätieltä ja jalkakäytävältä voi lastata vain, jos ajoradalla pysähtyminen ei ole mahdollista tai sallittua tai lähistöllä ei ole muuta pysähtymispaikkaa. Purkupaikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen on varauduttu laissa omalla liikennemerkillä. – Tässä on jatkokehityksen kohde sekä kaupungeille että yrityksille. Pysäköidyistä jakeluautoista aiheutuu myös vaaratilanteita. – Kadut ja väylät ovat kaupunkien tiivistyessä ahtaita, ja kaiken tämän päälle jalkakäytäville ja pyöräteille on tullut lisää uusia kulkumuotoja ja -välineitä. 195 pykälää ja säädösliite Tieliikennelaissa on monilta osin kyse yksilön käyttäytymisen poikkeuksellisen yksityiskohtaisesta sääntelystä. Kimmo Kiiskin mukaan tällaiset velvoitteet ja määräykset on toteutettava eduskunnan säätämällä lailla, ei enää asetuksilla. Uusi laki sisältää peräti 195 pykälää ja paksun säädösliitteen. Samoihin kansiin on koottu muun muassa liikennesäännöt, liikennemerkit ja eri ajoneuvojen käyttämistä tiellä koskevat säännöt. Liikennesäännöt ja liikennemerkit perustuvat monin osin YK:n vuoden 1968 Wienin tieliikennesopimukseen. – Sopimukset takaavat, että säännöt ovat lähes koko maailmassa samanlaiset ja kykenemme liikkumaan myös ulkomailla sujuvasti. – Liikennesääntöjä moititaan usein huonoksi, mutta ne ovat kuitenkin kaikissa maissa kutakuinkin samat. Ongelmat johtuvat usein infrastruktuurin puutteista. Esimerkiksi mitään Tanskan-mallista ajoneuvo- ja pyöräliikenteen erottelua meillä ei voi nopeasti toteuttaa, hän huomauttaa. ”Keväthuolto ei riitä” Nykyinen tieliikennelaki tuli voimaan vuonna 1981. Sitä on sittemmin täydennetty ja paikattu kymmenillä muutoksilla ja asetuksilla. Uuden lain tavoitteena on ollut sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti ajanmukainen kokonaisuus, joka kestää myös aikaa. Lakia pohjusti ja hioi yli 70 ihmistä puolessa tusinassa työryhmässä. Kimmo Kiiski on kirjoittanut ison osan valmiista lakitekstistä. Kirjoitusasussa on pyritty täsmälliseen ja nykyaikaiseen selkokielisyyteen. – Lainsäädäntöä on huollettava säännönmukaisesti, kun aika kuluu ja maailma ympärillä muuttuu. Keväthuolto riittää jonkin aikaa, mutta kerran sukupolvessa tarvitaan kunnon määräaikaishuolto. Tieliikennelain uudistamista ovat kirittäneet liikkumisen suuret, osin maailmanlaajuiset trendit. Väestö ikääntyy. Vuonna 2020 joka neljäs meistä on täyttänyt 65 vuotta. Miten heille taataan sujuva ja turvallinen liikenne? Maaseutu tyhjenee, sillä suomalaisista jo 70 prosenttia asuu kaupungeissa. Kaupunkirakenne tiivistyy, ja polkupyöräily lisääntyy. Ympäristösyyt korostavat myös kaupunkien sisäisen ja niiden välisen joukkoliikenteen merkitystä. Suomen autokanta on 20 vuodessa lisääntynyt kolmanneksella. Liikennekäytössä on viisi ja ajoneuvorekisterissä kuusi miljoonaa autoa ja muuta kulkupeliä. Kanta on kuitenkin Euroopan vanhimpia, sillä käytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on yli 11 vuotta. Virhemaksut käyttöön Autoilijan kannalta kesäkuussa 2020 muuttuu eniten liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmä. Liikennerikesakot vaihtuvat tällöin 20–200 euron arvoisiksi hallinnollisiksi liikennevirhemaksuiksi. Virhemaksujen ansiosta tilastoista siivotaan noin 400 000 ennen rikoksiksi määriteltyä ylinopeuskäryä vuodessa. Tällaiseen ”rikosoikeuden määrän vähentämiseen” on Suomessa lievissä rikkomuksissa pyritty 1970-luvulta lähtien. Virhemaksutulot kerää valtio kuten ennenkin, ja maksukuitti esimerkiksi ylinopeusrikkeestä tulee kotiin edelleen postitse. Kimmo Kiiskin mukaan postilaatikkoon voi jatkossa kolahtaa maksu muustakin liikennerikkomuksesta kuin ylinopeudesta, esimerkiksi viestintävälineen käytöstä autoa ajettaessa. – Seuraamusten euromäärä laskee jossain kohtaa hieman, ja ajokorttiseuraamukset vähenevät. Lakia korjataan jo Liikenteen teknologinen kehitys, digitalisaatio ja automaatio etenevät vauhdikkaasti, ja liikenne- sekä kuljetussuorite kasvavat yhä. Ajoneuvoautomaatio ja sen vaatimukset liikenneverkoille on otettu huomioitu laissa monin tavoin. – Tämän prosessin aikana tieliikenteeseen on tullut uusia liikkumismuotoja ja ajoneuvotyyppejä. Parjatuille sähköpotkulaudoillekin on omat liikennesäännöt, mutta niitä ei aina tunneta tai niistä ei piitata, Kiiski sanoo. – Tienkäyttäjälle on haaste ottaa selkoa siitä, mihin ajoneuvoluokkaan laite kuuluu ja mitä liikennesääntöjä tulee noudattaa. Ajoneuvoja vuokraavien ja myyvien yritystenkin pitäisi kantaa tästä vastuuta. Tieliikennelain ensimmäinen ”korjauspakettikin” on jo ehditty lähettää lausuntokierrokselle. Paketissa on korjattu teksti- ja ajatusvirheitä, huomioitu liikenne- ja viestintähallinnon virastouudistus ja liitetty mukaan pykälät esimerkiksi raskaista moottorikelkoista ja yli 30-metrisistä HTC-rekoista. Kunnille paljon töitä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom valmistelee parhaillaan uuteen tieliikennelakiin liittyvää tiedotuskampanjaa ensi kevääksi. Ministeriö lupaa puolestaan seurata lain vaikutuksia tarkasti, kuten eduskunnan säätämä ponsi edellyttää. Suuri osa lain velvoitteista kohdistuu kuntiin. Niiden valmiudet vaikkapa uusien tiemerkintöjen suunnitteluun ja toteutukseen ovat hyvin erilaiset. – Kunnat ovat haasteen edessä. Moni muutoksista on kustannuskysymys, mutta laissa on annettu jopa 10 vuoden siirtymäaika muutosten toteuttamiseen, liikenneneuvos Kimmo Kiiski vahvistaa. Korjaus: Korjattu 30.12. kello 14.55 jutussa ollutta sitaattia muotoon ”Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa yritysten jakeluliikennettä hoidetaan myös jalkakäytävältä ja pyörätieltä.” Sitaatista puuttui alkujaan sana ”myös”. Sitaatin jälkeen täsmennetty lastauspaikkaa koskevia määräyksiä.