Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kohuttu satiirilehti Charlie Hebdo aikoo julkaista muslimit raivostuttaneen pilakuvan uudelleen

Ranskalainen Charlie Hebdo -satiirilehti aikoo julkaista uudelleen profeetta Muhammadia kuvaavia pilapiirroksia, jotka ovat suututtaneet muslimeja. Lehden kannessa on kuvattuna kymmenkunta pilakuvaa, jotka julkaistiin ensimmäisen kerran tanskalaisessa Jyllands-Posten -lehdessä vuonna 2005 ja vuotta myöhemmin Charlie Hebdossa . Ranskassa on määrä huomenna alkaa vuonna 2015 lehden toimitukseen sekä juutalaisten kosherkauppaan tehtyjä terrori-iskuja koskeva oikeudenkäynti. Iskut vaativat yhteensä seitsemäntoista kuolonuhria. Heistä kaksi oli poliiseja. Syytettyinä on neljätoista ihmistä, joiden katsotaan auttaneen ratkaisevasti iskujen tekemisessä. Kolme syytetyistä ei ole paikalla oikeudessa. Heidän ei uskota olevan enää elossa. Oikeudenkäynti on viivästynyt useita kuukausia koronapandemian vuoksi. – Vuoden 2015 jälkeen meitä on usein pyydetty julkaisemaan pilakuvia Muhammadista, mutta olemme kieltäytyneet. Emme ole toimineet niin siksi, että se olisi kiellettyä. Laki sallii kyllä sen. – Olemme halunneet julkaista kuvia silloin, kun siihen on hyvä, ja kun niiden julkaisu tuo lisäarvoa keskusteluun, lehti perustelee tuoreinta ratkaisua pääkirjoituksessaan. Veljekset Said ja Cherif Kouachi tunkeutuivat tammikuussa 2015 Charlie Hebdon toimitukseen rynnäkkökiväärein aseistautuneina. He ampuivat aulan vahtimestarin ja pakottivat yhden pilapiirtäjistä näppäilemään ovikoodin. Hetkeä myöhemmin veljekset olivat surmanneet kymmenen ihmistä ja haavoittaneet useita. Satiirilehti oli aiemmin julkaissut Muhammadia kuvaavan pilapiirroksen. Paetessaan veljekset surmasivat vielä yhden pakoreitille osuneen poliisin. Seuraavana aamuna poliisi tavoitti Kouachin veljekset Pariisin ulkopuolella sijainneelta teollisuusalueelta. Kahdeksan tuntia kestäneen piiritystilanteen ja laukaustenvaihdon päätteeksi veljekset kuolivat poliisin luoteihin. Turvallisuusviranomaiset ja poliisi ovat pitäneet iskua ammattimaisesti suunniteltuna. Ampujien toimintatavan määrätietoisuutta, rauhallisuutta ja tehokkuutta on pidetty merkkeinä sotilastyylisestä koulutuksesta. Päähänpistosta ei ollut kyse. Samana päivänä Pariisissa oli toinenkin piiritystilanne. Edellisenä päivänä poliisin liikennetarkastuksen yhteydessä ampunut Amedy Coulibaly hyökkäsi Hyper Casher -ruokakauppaan ja otti panttivankeja. Coulibaly sai surmansa poliisin rynnäkössä. Viisitoista panttivankia säilyi hengissä, mutta Coulibaly oli ehtinyt sitä ennen jo surmata viisi juutalaista kaupan sisätiloissa. Myöhemmin kävi ilmi, että Coulibaly ja Cherif Kouachi olivat tutustuneet toisiinsa vankilassa. Kaikki kolme aseellisten hyökkäysten tekijää ovat kuolleet, mutta alkavaa oikeudenkäyntiä pidetään silti merkittävänä. – Amedy Coulibaly ei olisi voinut toimia ilman nyt syytettynä olevia ihmisiä, Hyper Casherin uhreja oikeudenkäynnissä edustava asianajaja Patrick Klugman muistuttaa. Isku Charlie Hebdon toimitukseen sai vuonna 2015 aikaan laajoja mielenilmauksia terrorismia vastaan ja sananvapauden puolesta. Muutama päivä iskujen jälkeen Pariisin kaduilla marssi joidenkin arvioiden mukaan jopa kaksi miljoonaa ihmistä Ranskan tuolloisen presidentin Francois Hollanden johdolla. Charlie Hebdon ensimmäistä hyökkäyksen jälkeistä numeroa painettiin seitsemän miljoonaa kappaletta. Kannessa profeetta Muhammedilla oli kyltti, jossa luki Je Suis Charlie (Minä olen Charlie). Siitä tuli hetkellisesti maailmanlaajuisesti suosittu sananvapauden tunnus. Kannen piirsi Renald Luzier , joka selvisi iskusta. Myöhemmin samana vuonna hän kuitenkin ilmoitti eroavansa lehden palveluksesta, sillä jatkaminen lehdessä kävi raskaaksi. Hän on poliisin suojeluksessa, kuten muutkin selviytyneet. Lehden toimitus muutti salaiseen paikkaan, ja siellä on tarkat turvatoimet. Lehden tilaajien määrä nousi iskun jälkeen noin kymmenestä tuhannesta kahteensataan tuhanteen. Vähemmälle huomiolle jäi se, että Charlie Hebdo oli kiistelty julkaisu jo ennen iskuja. Lehti oli suututtanut vuosien varrella monia poliittisten ja uskonnollisten liikkeiden edustajia. Terrori-iskun ensimmäisenä vuosipäivänä Charlie Hebdo julkaisi kannessaan piirroksen Jumalasta, jolla oli yllään veren tahrima kaapu ja olallaan Kalašnikov-rynnäkkökivääri. Piirroksen vieressä luki ”Vuosi myöhemmin tappaja on yhä pakosalla”. Katolisen kirkon päämaja Vatikaanissa pahoitti siitä mielensä. Charlie Hebdoa syytettiin kyvyttömyydestä ottaa huomioon tai kunnioittamaan ihmisten uskoa Jumalaan. "Sananvapauden symbolina puolustettu satiirilehti Charlie Hebdo on huonoa huumoria ja alapääjuttuja", otsikoi Helsingin Sanomien Kuukausiliite oman arvionsa Charlie Hebdon sisällöllisestä tasosta vuonna 2016.