Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Liikenneministeri Timo Harakka antaa täyden tukensa Nokian lähijunalle – esittää myös lennokkaan vision joukkoliikenteen tulevaisuudesta: ”Pitää ajatella laajemmin kuin tällä hetkellä”

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) lupaa pitää huolen siitä, että Nokian lähijuna ei jää pilotiksi. – Olen tehnyt selväksi, että lähijunapilotti Tampere-Nokia tulee jatkumaan, hän sanoo. Se on mukana kesäkuun alussa allekirjoitetussa MAL-sopimuksessa valtion ja neljän suuren kaupunkiseudun kanssa. Tähän liittyy myös Nokian asema-alueen kehittäminen. Lupaus sopii linjaan sen kanssa, että maanantaina Väylävirasto kuulutti Tesoman seisakkeen ratasuunnitelman olevan nähtävillä. Seisake tekee valmistuttuaan Nokian lähijunayhteydestä entistä houkuttelevamman. Lähijunapilotti kestää tämän vuoden, joten tilanne ehti jo huolestuttaa Tampereella. Seisakkeelta voi nousta junaan aikaisintaan ensi vuonna. – Ihmisille pitää pystyä tarjoamaan tulevaisuuteen näkymä, että tämä ei ole vain väliaikainen kokeilu, vaan pääsen pysyvästi junalla lyhyin vuorovälein Tampereelle ja takaisin, Harakka sanoo. Hän painottaa, että lähijunan pitää olla oikea vaihtoehto. – Vasta tätä kautta saadaan isoja ja toivottuja muutoksia aikaan. Se edellyttää koko ajan, että yhteiskunnan pitää parantaa palvelutasoa – ja lähijunan osalta olen siihen sitoutunut aivan täysin. Myös matkaketjuja pitää viilata. – Joukkoliikennettä pitää ajatella laajemmin kuin tällä hetkellä ja kuvitella siihen muita kulkuvälineitä ja tapoja käyttää niitä kuin nyt on tiedossa, Harakka sanoo. Harakka visioi ajan, jolloin itseohjautuva auto odottaa kotiovella ja vie esimerkiksi lähijunan seisakkeelle. Hän ottaa nyt usein lähijunaan mukaan pyörän, jolla taittaa loppumatkan määränpäähän. – Haja-asutusalueella yhdistellään erilaisia palveluita, esimerkiksi postinjakoon, kotipalveluun ja vastaavaan voisi liittyä henkilökuljetuksia, hän sanoo. Oma kalustoyhtiö? Tampere ja koko kaupunkiseutu uskovat siihen, että lähijunista saadaan tulevaisuudessa merkittävä osanen alueen joukkoliikenteeseen. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta pyörittää jo muuta joukkoliikennettä. Lähijunaliikenteen voisi nivoa tulevaisuudessa sen alaisuuteen Nysse-perheeseen. Saammeko sen sinne? – En näe siihen jollain keskipitkällä aikavälillä mitään estettäkään. Kädenkäänteessä se ei tule käymään. Kyse on ehdoista ja neuvotteluista, joilla Tampereen seudun joukkoliikenteen tilaaja ottaisi junaoperoinnin haltuunsa, Harakka sanoo. Hän muistuttaa rahasta. – Se tarkoittaa sitoutumista siihen, että vastuu kustannuksista siirtyy kunnille. Se on satojen miljoonien sitoumus. Kaikin mokomin olemme tätä matkaan saattamassa. Toistaiseksi on eletty maailmassa, jossa valtio on mahdollistanut liikennettä eri momenteilta, Harakka sanoo. Mahdolliseen omaan kalustoyhtiöön on Harakan mielestä liian aikaista ottaa kantaa. Oma kalusto rajoittaa? Täällä on seurattu silmä tarkkana myös sitä, miten Helsingin seudulla toimitaan. Toukokuun alussa VR-Yhtymä oy voitti ensimmäisen HSL:n lähijunaliikenteen tarjouskilpailun. VR jatkaa lähijunaliikenteen operointia kymmenen vuotta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että jatkokilpailutuksissa edetään open access -mallin mukaan. Käytännössä malli tarkoittaa sitä, että kilpailutukseen osallistuvalla toimijalla pitää olla oma kalusto. VR:n kalustoa ei niille siirretä. Suomen raideleveyden vuoksi tässä on nähty myös ongelma. Harakka ei näe mallissa ongelmaa. – Me avaamme raiteet kilpailulle ja uskomme, että Suomi on erittäin kiinnostava raidemaa, hän sanoo. Harakka muistuttaa, että tavaraliikenteessä on jo kilpailua. Kilpailu on vielä vähäistä, vaikka tavaraliikenne avattiin kilpailulle vuonna 2007. – Toki vain yksi prosentti tavaraliikenteestä on VR:n kilpailijalla, mutta meille tulee kuitenkin kolmas yhtiö Baltiasta tälle markkinalle, Harakka sanoo. Hinta laskee Alun perin HSL:n kilpailutuksessa oli mukana seitsemän toimijaa, mutta usea perääntyi matkalla. Lopulta VR vei potin. Harakka ei näe mörköä siinä, että VR:llä on kotiraide-etu ja alhaiset tarjoukset. – Sehän tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että VR olisi itse hintansa ja kulurakenteessa määrittelevä valtion monopoli, se joutuu sopeutumaan kilpailuympäristöön. Silloin se joutuu käsittääkseni tuottamaan kymmeniä miljoonia halvemmalla palvelun verrattuna siihen, mistä lähdettiin liikkeelle. Harakka uskoo, että kilpailutus kiinnostaa muita toimijoita etenkin kaukojunien puolella. – Kalustossa on enemmän vaihtoehtoja. Lisäksi meillä on hyvin suosittu Oulu–Tampere–Helsinki-yhteys ja ennen kaikkea sen asiakaspotentiaalimäärät. Tampere hyötyy MAL-neuvottelut saatiin päätökseen neljän suurimman kaupunkiseudun osalta kesäkuun alussa. Samassa yhteydessä tehtiin liikennehankkeille 1,2 miljardin euron lisätalousarvio. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Helsingistä Tampereen suuntaan peruskorjataan Pasilan ja Riihimäen väli. – Se tuottaa heti parannusta liikennöidymmälle välille eli Helsinki–Tampere, Harakka sanoo. Peruskorjaus enteilee nopeaa yhteyttä kaupunkien välille. – Se on edellytys sille, että Suomi-rataa voidaan lähteä edes suunnittelemaan. Kärsimättömiä junamatkustajia ajatellen päättäjien tähtäimet osoittavat junaliikenteen kehittämisessä varsin kauas. – 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman kuluessa tapahtuu asioita, Harakka sanoo.