Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pörssiyhtiöiden tulossumma putosi sadoilla miljoonilla alkuvuonna – Asiantuntijat kertovat, mikä on juuri nyt Suomen talouden suuri murhe

Suhdannehuippu on ohitettu. Tilannearvio saa vahvistusta pörssiyhtiöiden alkuvuoden luvuista. Tammi–maaliskuun tuloksensa julkaisseista 88 yrityksestä yli puolella tulos ennen veroja on heikentynyt viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. – Olen yllättynyt. Viimeksi näin paljon tuloksenheikentäjiä on ykköskvartaalilla ollut vuonna 2016, sanoo salkunhoitaja Hannu Angervuo eQ:sta. Vielä toinen karu luku. Tappiollisia yrityksiä tuloksenjulkistajista on viidennes. Tuloksensa parantaneiden yritysten osuus on 49 prosenttia. Yleensä tuloksenparantajien osuus on vaihdellut 60–73 prosentin välillä viime vuosina. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia yhteensä noin 42 miljardiin euroon. Yhtiöistä viidenneksellä liikevaihto laski. Tulosta yhtiöt tekivät yhteensä noin neljä miljardia. Se on 9,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tulossumma ennen veroja on 426 miljoonaa euroa pienempi kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lasku johtuu valtaosin Nokian ja Nordean tulospettymyksistä. Metsäjäteistä vain UPM paransi Metsäjäteistä vain UPM pystyi parantamaan tulostaan, Metsä Boardin ja Stora Enson tulos heikkeni. Tietoliikenneyhtiöiden kova kilpailu näkyy tuloksentekokyvyssä. Trion, DNAn, Elisan ja Telian, jokaisen yhtiön tulos heikkeni. Asuntorakentamisen kova tahti on tuonut firmoille töitä, mutta monen rakennusyritykset tulos on heikentynyt tai painunut miinukselle vertailujaksosta. Tappiota alkuvuonna tehneisiin kuuluvat muun muassa Nokia, Robit, YIT, SRV, Glaston, Stockmann ja Tokmanni. Kustannukset nousseet Pörssiyhtiöiden tuloksen heikentymiseen kielii siitä, että kilpailu on tiukkaa ja tilauksia on ahnehdittu tuloksen kustannuksella. Tuloskuntoon ovat vaikuttaneet kasvaneet kustannukset, kuten työvoima- ja raaka-ainekustannukset. Työvoimapulassa palkkaliukumat ovat lisääntyneet. – Tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna palkkakehitys on osin ollut maltillisempaa, ja vielä osittain parantunut Saksaan ja Ruotsiin nähden, sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila . Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että kilpailukykysopimuksen tuomaa hyötyä ei ole menetetty, vaikka tuottavuuden kasvua ei ole saatu aikaiseksi ja palkat ovat nousseet. Työllisyysasteen nousu kuitenkin vaikeutuu, kun suhdanteen tuoma vetoapu alkaa heikentyä. Kangasharjun mukaan Suomessa on saavutettu työllisyysasteessa vaihe, jossa sitä on vaikea parantaa. Hänen mielestään työllisyysasteen parantamisessa tehokkain keino on uusien vientitilausten tuoma kysynnän ja työllisyyden lisäys. – Viennin lisäyksen kautta on paljon tehokkaampaa saada työpaikkoja kuin viilata perhevapaauudistusta, Kangasharju sanoo. Investointitaso huolena Suomen talouden suuria murheita Urrilan ja Kangasharjun mukaan on alhainen investointitaso. Urrila on eniten huolissaan tutkimus- ja kehitysinvestoinneista, joissa kuoppa on syvin, ja "hankalimmin kurottavissa kiinni". Kangasharjun mukaan tarvitaan uudistuksia, joilla palautetaan yritysten usko Suomeen, ja saadaan investoinnit käyntiin. – Näen alhaisen investointitason uskonpuutteena. Viime vuosina on ollut hirveät vaikeudet uudistusten päätöksenteossa. Tämä on niitannut näkymät, ettei tänne kannata investoida, Kangasharju sanoo. Hän toteaa, että eduskuntavaalien vaalikamppailussa ei puhuttu investointien parantamisesta, vaan siitä että "työläisiä on kuritettu ja tuloerot ovat kasvaneet". Tämä ei Kangasharjun mukaan pidä paikkaansa, vaan työpaikkojen määrä on kasvanut. Epävarmat näkymät Taloudessa näkymät ovat vähintään harmahtavat. Maailmantaloudessa on epävarmuutta. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen nokittelu tulleilla lisää kauppasodan riskiä. Lisäksi ongelmalistalla on brexit, Saksan teollisuustuotannon supistuminen ja euroalueen kasvun hidastuminen. Nämä heikentävät Suomen vientinäkymiä. Tiistaina Euroopan komissio julkaisi suhdanne-ennusteensa, jonka mukaan euroalueen talouskasvu hidastuu selvästi tänä vuonna. Kasvuksi ennakoidaan 1,2 prosenttia. Suomen talouden komissio arvio kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia. Vielä syksyllä ennuste liikkui 2,2 prosentissa. Yhteistoimintaneuvotteluissa on eletty hiljaista jaksoa, mutta tilanne muuttui talvella. Suhdannetilanteen normalisoitumiseen sopisi Urrilan mukaan, että yt-ilmoitusten määrä nousee. Kangasharju on samaa mieltä. Hyvää pörssiyhtiöiden alkuvuoden luvuissa on se, että teollisuuden tilauskanta on kasvanut. – Konepajat menevät vakaasti ainakin kesän yli, sanoo Angervuo tilauskannan pitovoimasta.