Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mitä taitoja koulussa pitäisi opettaa enemmän? – Asiantuntija nostaa esiin kolme asiaa, joiden ymmärtäminen avaa ovia työelämässä: ”Ne ovat isoja trendejä”

Opetushallitus laati vuonna 2014 uudet opetussuunnitelman perusteet, jotka tulivat peruskouluissa käyttöön porrastetusti viime vuosien aikana. Kyseessä on valtakunnallinen määräys, jonka mukaan laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. 500-sivuinen dokumentti listaa oppiaineille laajalti tavoitteita ja sisältöjä, jotta opetus vastaisi entistä paremmin nyky-yhteiskunnan tieto- ja taitovaatimuksia. Opetushallituksen mukaan opiskelussa korostuvat nykyään erityisesti muun muassa hyvinvointi, arjenhallinta ja teknologia. Käytännön opetuksessa osa asetetuista tavoitteista jää kuitenkin väistämättä taka-alalle tai ei välttämättä toteudu. Aamulehti kysyi opinto-ohjaajalta, yritysmaailman asiantuntijalta ja psykologilta, millaisia valmiuksia nuoret tarvitsisivat pärjätäkseen työelämässä ja mihin opetuksessa tulisi keskittyä kenties nykyistä enemmän. Ainerajoja rikottava Ahvenisjärven koulun opinto-ohjaaja Saija Huusko nostaa esiin työelämätaitojen opettamisen. Tällä hetkellä se on pitkälti oppilaanohjauksen harteilla, mutta työelämätaitojen opettamista voisi ujuttaa yhä enemmän muihinkin oppiaineisiin. – Jos mietitään tulevaisuuden työelämätaitoja, niin koulussa pitäisi rikkoa ainerajoja vielä nykyistä enemmän. Oppimisen pitäisi olla vielä laaja-alaisempaa. Toki se on nyt uudessa opetussuunnitelmassa, mutta ehkä mekin vielä vähän harjoittelemme sitä, miten se toteutetaan käytännössä, Huusko sanoo. Huusko mainitsee esimerkkinä ryhmätyötaidot. Hänen mukaansa ryhmätöitä tehdään eri aineiden oppitunneilla paljon jo nyt, mutta erityisen tärkeää olisi opettaa oppilaita esimerkiksi tunnistamaan ryhmässä muidenkin vahvuuksia ja keksimään, mitä annettavaa itsellä on ryhmälle. – Harva tosin pystyy sellaiseen vielä yläkoulussa. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa on lisääntynyt viime vuosien aikana. Huusko kertoo, että Ahvenisjärven koulussa ei ole esimerkiksi oppilaanohjauksen tunneilla käytössä painettua kirjaa lainkaan, vaan kaikki materiaali on netissä ja tehtävät tehdään sähköisesti. – Sovelluksia käytetään paljon, ja puhelinta hyödynnetään opetuksessa. Teknologia näkyy myös niin, että meillä Ahvenisjärvellä on tarjolla esimerkiksi elektroniikkakursseja ja 3D-tulostusta valinnaisina aineina. Koodaus, tekoäly ja data Teknologisen osaamisen tärkeys kasvaa jatkuvasti työelämässä. Startup Tampereen projektipäällikkö Sami Puttosen mukaan teknologia hivuttautuu yhä enemmän liki kaikille aloille tavalla tai toisella. – Ei tämä maailma tästä enää taaksepäin mene. Puttonen mainitsee kolmena merkittävimpänä teknologiaan liittyvänä osa-alueena koodaamisen, tekoälyn ja datan, joista olisi hyvä olla jonkinlainen perusymmärrys. – Ne ovat isoja trendejä, jotka ovat tulossa melkeinpä alalle kuin alalle. Mutta haluan painottaa, että ymmärrys näistä auttaa, mutta ei se ole välttämätöntä. Jos ei teknologia kiinnosta yhtään, niin turhaan sitä myöskään väkisin vääntää. Oma asenne on kaiken a ja o. Nykypäivän työelämässä ja yritysmaailmassa Puttonen pitää tärkeimpänä ominaisuutena rohkeutta. – Pitää uskaltaa kysyä, puhua ja tehdä asioita. Siihen rinnalle nostaisin aitouden, että on sitä, mitä on. Nöyryys taas korostuu erityisesti uran alkuvaiheessa. Pitää olla valmis ottamaan vastaan, mitä tarjotaan, ja hyväksyä se, ettei kaikki ole aina kivaa. Oma kehitys on nähtävä pitkäjänteisesti. Kaikki ei tule heti. Rajat osattava tunnistaa Pitkäjänteisyyden tärkeyttä korostaa myös koulupsykologi Aaro Kujanen . Keskeisinä työelämässä tarvittavina ominaisuuksina hän pitää lisäksi sinnikkyyttä ja keskittymiskykyä. – Nykyään on niin paljon vaihtoehtoista toimintaa koulussa jo oppitunneillakin, kun siinä on kaikki padit, puhelimet ja läppärit vieressä. Silloin on vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Sinnikkyyden ja pitkäjänteisyyden opettaminen on kodin, koulun ja harrastusympäristöjen yhteinen tehtävä. Kujasen mukaan ihmisillä on taipumus hakeutua nopeiden palkkioiden, kuten sosiaalisen median selaamisen, ääreen. Vaatii työtä, että oppii sietämään epämukavuutta ja valitsemaan esimerkiksi matematiikan opiskelemisen kissavideoiden katsomisen sijaan. – Opiskelijoita pitäisi opettaa opiskelemaan. Oman oppimistyylin löytäminen on oleellista. Kujanen työskentelee Kalevan lukiossa ja Tampereen klassillisessa lukiossa. Suurimmalla osalla hänen vastaanotolleen tulevista nuorista on ahdistusta, masennusta, motivaatio-ongelmia ja aikaansaamattomuutta. – Taustalla on aika paljon vertailua muihin. Sosiaalinen vertailu aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Ja suorittaminen, se, että kaikesta pitäisi suoriutua tosi hyvin. Eikä se tietysti pelkästään ole koulujen ongelma, vaan se näkyy laajemminkin yhteiskunnassa. Kouluaikana olisi tärkeää oppia tunnistamaan omat rajansa. – Lukionkin voi vielä mennä läpi suorittamalla ja pänttäämällä, mutta kyllä sitten yliopistossa tai viimeistään työelämässä ihmisestä otetaan irti kaikki, mitä hän vain antaa. Työelämässä toimimisen mallit opitaan jo koulussa ja siksi pitää oppia tuntemaan se, mitä jaksaa ja se, mitä tarvitsee jaksaa. Kujasen mukaan esiintymistaitojen opetusta saisi olla kouluissa nykyistä enemmän, sillä esiintymistä vaaditaan nykyään työelämässä monella alalla. Kun Kujanen oli vaihto-opiskelijana Yhdysvalloissa, esiintymistä harjoiteltiin viikoittain. Hänen mukaansa siitä voisi kenties ottaa mallia Suomessakin. – Meillä oli Jenkeissä yhdellä kurssilla niin, että joka perjantai piti etsiä ajankohtainen tiedeuutinen ja jokaisen piti vuorotellen käydä esittelemässä se luokan edessä. Sinänsä pieni juttu, mutta siinä tuli toistoja siitä, että vain piti mennä eteen esiintymään.