Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tutkijat Ruotsissa löysivät vasta-aineen, joka pysäytti koronaviruksen – Nyt he etsivät koronakriisin ”game changeria”

Pieni punainen valo oven vasemmalla puolella viestii: älä tule sisään. Lampun alla on laminoitu keltainen lappu, joka kertoo tartuntariskistä ja biologisesta vaarasta. Kannattaa totella. Oven takana Karoliinisen instituutin tutkijat käsittelevät koronavirusta, joka on peräisin Ruotsin ensimmäisestä tunnetusta koronaviruspotilaasta. Virus oli päässyt parikymppisen naisen elimistöön ilmeisesti Kiinan Wuhanissa, josta hän palasi Ruotsiin tammikuun lopussa. Nainen parani viruksen aiheuttamasta covid-19-taudista, mutta hänet sairastuttanut virus otettiin talteen. Nyt se on tuon oven takana, tutkijoiden käsissä ja säilössä pakastimissa, joissa on yli 80 astetta pakkasta. Virologi Gerald McInerney nojaa seinään ja katsoo sisään ikkunasta, josta avautuu näkymä tutkijoiden työtilaan. Tutkijat sisällä ovat pukeutuneet valkoisiin suojahaalareihin, oransseihin hanskoihin ja hengityssuojaimiin. – Virusta on valmistettu lisää laboratoriossa sen jälkeen, kun se eristettiin potilaasta, McInerney kertoo. Tuota koronavirusta McInerney tiimeineen on hyödyntänyt tutkimuksissa, joiden tavoitteena on kehittää lääke covid-19-tautiin. Lisäksi tähtäimessä on kehittää pikatesti, joka kertoisi sylkinäytteen perusteella 15–20 minuutissa, onko ihminen sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Avainasemassa tutkimuksessa ovat alpakat ja niiden muodostamat vasta-aineet, joista pyritään jalostamaan ihmisille sopivaa lääkettä. Tulokset ovat lupaavia, mutta tutkimukset ovat vielä kesken. Juuri nyt instituutin koronalaboratoriossa tehdään muita tutkimuksia. Mitään virusta ihmiskunnan historiassa ei ole tutkittu lyhyessä ajassa samanlaisella voimalla kuin tätä uudenlaista koronavirusta, ja tutkimuksia on käynnissä ympäri maailmaa. Tällaisissa eristyskopeissa työskennellään Suomessakin. Kun tutkija astuu sisään, hän pukeutuu suojavarusteisiin ensin erillisessä huoneessa, minkä jälkeen hän astuu sisään varsinaiseen laboratorioon. – Tuonne sisään me emme voi teitä päästää, hän sanoo. – Siellä saavat työskennellä vain kokeneet tutkijat. Laboratorio on alipaineistettu, joten jos tuo ikkuna vaikka sattuisi menemään rikki, ilma siirtyisi ensin sisään laboratorioon, mikä estäisi viruksen mahdollisen leviämisen huoneesta ulos. Bioturvallisuuden asteikolla koronavirus on luokiteltu luokkaan kolme, johon kuuluu esimerkiksi hi-virus. Korkein luokka on neljä, johon kuuluu esimerkiksi ebola. – Kolmosluokassa on viruksia, joihin ei ole parannuskeinoa. Nelosluokan virukset ovat sellaisia patogeeneja, jotka ovat vielä tappavampia, McInerney sanoo. Karoliinisen instituutin laboratoriossa koronavirus näyttää pysyvän aisoissa, mutta muualla Ruotsissa se leviää jälleen. Kesäkuun tartuntahuipun jälkeen uusien tartuntojen määrä laski Ruotsissa nopeasti, ja monet ehtivät jo huokaista helpotuksesta. Suomen ja Ruotsin rajakin ehti olla auki lähes normaaliin tapaan noin viikon, mutta nyt tartunnat ovat lähteneet taas selvään nousuun. Maanantaina Tukholman Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH kertoi tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin koronaviruslöydöksiä Tukholman alueen jätevesistä. Tutkimuksen mukaan koronaviruksen määrä alueen jätevesissä tuplaantui syyskuun aikana. – Tutkimuksen perusteella näemme covid-19-tapauksien merkittävän lisääntymisen, joka ei johdu siitä, että testien määrää olisi lisätty, sanoi KTH:n yliopistonlehtori ja tutkija Zeynep Çetecioğlu sanomalehti Dagens Nyheterin haastattelussa. Ruotsin kansanterveysviranomaisen tuoreimman viikkoraportin mukaan viikolla 39 maassa todettiin melkein 3 000 covid-19-tapausta, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin viikkoa aiemmin. Ruotsissa tehdään nyt huomattavasti enemmän koronavirustestejä kuin esimerkiksi kesäkuussa, joten tapauksiakin löytyy enemmän. Tukholman alueen jätevesistä tehdyt löydökset kuitenkin kertovat, että tautia voi olla väestössä nyt yhtä paljon kuin keväällä. Maan sairaalat eivät kuitenkaan ole kuormittuneet kevään ja kesän tapaan. Tartuntakäyrät ovat nousseet ympäri Eurooppaa, ja esimerkiksi Britanniassa, Espanjassa ja Ranskassa hyvin rivakasti. Pariisi kertoi maanantaina sulkevansa baarit kahdeksi viikoksi. Koronaviruksen kanssa on oltava hyvin varovainen, sanoo Gerald McInerney. Kyseessä on vaarallinen virus juuri leviämisnopeutensa takia. Monet jäävät oireettomiksi ja saattavat levittää virusta riskiryhmille, joille viruksen aiheuttama tauti voi olla tappava. – Odotan, että itsekin altistun virukselle jossain vaiheessa, hän sanoo. McInerney tiimeineen kehittelee nyt ratkaisua, joka voisi auttaa koronakaranteenien kanssa kärvisteleviä kansakuntia. Pikatestiä, joka kertoisi tartunnasta sylkinäytteen perusteella. Tulos voisi olla valmis 15–20 minuutissa. Tarjolla on jo monenlaisia testejä, mutta ei tällaista. – Se olis i game chang er, virologi sanoo. Keskustelut testin tuotteistamisesta ovat käynnissä yhden yrityksen kanssa, mutta edessä on vielä paljon työtä ennen kuin testi voisi olla todellisuutta. Aikatauluakaan virologi ei uskalla vielä arvioida. Mutta miten pörröiset kamelieläimet, alpakat, liittyvät tutkimukseen? Jo ennen korona-aikaa McInerney tiimeineen tutki viruksia ja niitä torjuvia vasta-aineita alpakoissa, jotka ovat muiden laama- ja kamelieläinten tavoin hyviä kohteita virustutkimuksille, koska niiden muodostamia vasta-aineita on suhteellisen helppo käsitellä ja muokata laboratoriossa. Alpakoita ja korona-vasta-aineita on tutkittu myös esimerkiksi Britanniassa Rosalinda Franklin Institutessa. McInerney kiinnostui koronaviruksesta heti, kun se havaittiin. Ja kun Kiina julkaisi viruksen genomin tutkijoiden käyttöön 10. tammikuuta, McInerneyn tiimi käänsi alpakka-tutkimuksensa kulman nopeasti kohti koronavirusta. Koe-eläimeksi valikoitui Saksassa asuva 12-vuotias alpakka nimeltä Tyson. Tutkijat onnistuivat tekemään Tysonista koronavirukselle immuunin. Koronavirus tunkeutuu ihmisen soluihin niin sanottujen piikkiproteiinien avulla. Tutkijoiden ideana oli antaa Tysonille tällainen piikkiproteiini, ja seurata, miten alpakan vasta-ainejärjestelmä reagoi. Kahden kuukauden jälkeen tutkijat huomasivat, että Tyson oli kehittänyt immuniteetin koronaviruksen proteiinia vastaan. Tyson-alpakan kehittämiä vasta-aineita tutkimalla ja jatkokehittämällä tutkijat onnistuivat tunnistamaan tietynlaisen vasta-aineen, hyvin pienen niin sanotun nanovasta-aineen, joka iski kiinni piikkiproteiiniin ja esti näin koronaviruksen leviämisen. Vasta-aineelle tutkijat antoivat Tyson-alpakan mukaan nimen Ty1. Laboratoriossa tutkijat huomasivat, että tämä vasta-aine todella esti koronaviruksen pääsyn ihmisen soluun ja sai viruksen kuriin. Tutkimus julkaistiin viime kuussa tiedelehti Nature Communicationsissa . McInerney kertoo, että teoriassa vasta-ainetta voisi hyödyntää myös esimerkiksi nenäsuihkeella annettavassa lääkkeessä, joka voisi auttaa covid-19-taudin vakavampien oireiden hoitoon. Edessä on kuitenkin vielä paljon testaamista. Seuraavaksi tutkijat testaavat vasta-aineita hiirissä, ja jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, myöhemmin ihmisissä. Tyson-alpakka on jo tutkimustyönsä tehnyt. Se viettää eläkepäiviään Saksassa.