Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Osa lapsista pärjää koulussa niin hyvin, että lisätehtävätkään eivät riitä – Toimi näin, jos epäilet koulun olevan lapselle liian helppoa

Jos lapsi saa kokeista jatkuvasti kymppejä ja oppikirjoista on tehty usein lisätehtävätkin, voi vanhempi alkaa pohtia, onko koulu lapselle liian helppoa. Mieleen hiipii ehkä huoli, tylsistyykö lapsi: saako hän tarpeeksi haasteita tai meneekö kouluvuosi tavalla tai toisella hukkaan? Useimmiten huoli lapsen tylsistymisestä on turha, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta. Koulun tehtävä on toimia niin, että jokaisella lapsella säilyy halu oppia. Nissilä kertoo viisi vinkkiä hyvin pärjäävän oppilaan vanhemmalle. 1. Kaikki oppi ei näy paperilla Tiedollisten ja taidollisten aineiden lisäksi koulussa opetellaan esimerkiksi sosiaalisia tai­toja ja vuorovaikutustilanteita. Näitä voi harvoin oppia vain tehtäviä tekemällä, eikä taitojen omaksuminen siksi näy yhtä helposti vanhemmille. Etenkin alaluokilla asioita kerrataan moneen kertaan tarkoituksella. Tällä rakennetaan lujaa perustaa, joka helpottaa oppimista myöhemmin. Vanhemman ei siis tarvitse ihmetellä, jos lapsi tuo allekirjoitettavaksi ties kuinka monennen kertotaulukokeen. 2. Oman tasoisia haasteita Hyvin osaavan lapsen kannalta on tärkeää, että hänellä säilyy motivaatio oppimiseen, eikä hän turhaudu tunneilla. Tähän vastaa eriyttäminen, joka ei tarkoita vain lisätukea tarvitsevien oppilaiden tukiopetusta. Eriyttäminen näkyy jo aapisessa: samalla au­keamalla voi olla äänteitä, tavutettuja sanoja, lyhyitä virkkeitä ja pieni tarina kysymyksineen. Opettajan tehtävä on ohjata lapsi itselleen sopivan tehtävän äärelle. Vanhemman taas ei kannata kotona ihmetellä, jos omalla lapsella on eri lukuläksy kuin naapurilla. Muutama vuosikymmen sitten nopea matematiikan tehtävien tekijä saattoi saada eteensä samantasoisia tehtäviä täynnä olevan lisätehtävävihon. Tehtävät eivät ehkä hyödyttäneet oppimista, mutta saivat ajan kulumaan. Nykyään oppikirjojen sähköisissä materiaaleissa osaavan on mahdollista ratkoa enemmän osaamista vaativia tai eri oppiaineiden osaamista yhdistäviä tehtäviä. 3. Älä kysy mitä, vaan miten Jos lapsi on toistuvasti sitä mieltä, ettei opi koulussa mitään, kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan ja keskustella asiasta. Liian helpot tehtävät voivat johtaa siihen, että lapsi ei jaksa yrittää vaan alisuoriutuu. Silloin hän ei onnistu tehtävissä niin hyvin kuin oikeasti osaisi. Uusia haasteita ja vaihtelua voi löytyä erilaisista oppimisen tavoista. Yhä useammin koulussa harjoitellaan esimerkiksi tiedonhankintataitoja. Tämän takia lapselta kannattaa kysyä ”mitä opit” -kysymyksen lisäksi ”miten opit”. Luitko kirjasta vai tabletilta? Hyödynsitkö osaamiasi kieliä? Työskentelitkö yksin, parin kanssa vai ryhmässä? Joskus koulu voi tuntua liian helpolta siksi, että vanhempi huolehtii lapsen puolesta aina aamuisin liikuntavaatteet mukaan tai tarkistaa läksyt jo kotona. Vanhempien tuki koululaiselle on kullan­arvoista, mutta on tärkeä muistaa, että kasvamiseen kuuluu myös arjen asioista huolehtimisen oppiminen. Liikaa ei siis kannata huolehtia lapsen puolesta. 4. Harppausta harkitaan tarkkaan Koulussa on mahdollista siirtyä jonkin luokan yli etenkin ensimmäisillä luokilla. Tämä on kuitenkin Suomessa verrattain harvinaista ja vaatii useamman opetusalan ammattilaisen arvioinnin tilanteesta. Turhaan ei kannata kiirehtiä, sillä esimerkiksi ykkösen puolivälissä kakkosluokalle siirtyminen tarkoittaa vuosiluokan vaihtumisen lisäksi montaa muuta asiaa. Esimerkiksi luokkakaverit vaihtuvat ja lapsi etenee myöhemmin ikään liittyvissä asioissa, kuten mahdollisessa rippikoulussa tai ajokortin suorittamisessa, eri tahtiin kuin muut luokkalaisensa. 5. Lupa loistaa Lähikoulu on lapselle useimmiten paras koulu. Suomalaisten koulujen keskinäiset erot ovat maailman pienimpiä, vaikka osaamisen erot koululaisten välillä ovat kasvaneet. Lapsen ei tarvitse vielä peruskoulussa tulla jonkin alan superosaajaksi, vaan oppia asioita monipuolisesti. Lisämielekkyyttä opiskeluun tuo­vat valinnaisaineet ja erityisluokat, jotka voivat painottua esimerkiksi musiikkiin tai luonnontieteisiin. Jos erityisluokalle pääseminen edellyttää koulun vaihtamista, kannattaa varmistaa, että kyse on nimenomaan lapsen toiveesta, ei vanhemman haaveesta. Lapsen on tärkeä tuntea, että hän on hyvä jossakin. Loistamisen paikka voi olla matematiikkakilpailu, lehtijuttujen kirjoittaminen koulun lehteen, lukudiplomin suorittaminen, metsävisassa pärjääminen tai koulun juhlan juontaminen. Kehu ja ole ylpeä lapsesta silloin, kun sen paikka on. Muista kuitenkin, että aikuisen rakkaus ei saa olla kiinni hyvästä koulumenestyksestä. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Meidän Perhe -lehdessä 8/20.