Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Juna meni jo – Iivo Niskasen kauden paras hiihto taitaa olla nähty

Voi hyvin olla, että Iivo Niskasen kauden parhaat hiihdot on jo nähty. Mestari oli loistavassa iskussa Muoniossa Oloksen tykkikisoissa marraskuun puolivälissä ja pari viikkoa myöhemmin Rukan maailmancupissa. Oloksella Niskanen voitti 15 kilometrin vapaan ja perinteisen väliaikalähtökisat kivenkovassa venäläisseurassa. Koillismaalla tuli maailmancupin 15 kilometrin perinteisen väliaikalähtökisan voitto ja 15 kilometrin vapaan takaa-ajon kolmospaikka. Loistavia suorituksia! Sen jälkeen Niskanen on kivunnut korokkeelle kerran: Toblachissa Tourin etapilla 4/7, kun kisamuotona oli 15 kilometrin perinteisen takaa-ajo. Hiihtäjien vire vaihtelee kauden aikana, mutta jotain osviittaa eri urheilijoiden erilaisesta tuloskunnosta saa vertailemalla Niskasen ja Ivan Jakimushkinin suorituksia. Oloksella suomalainen nuiji venäläistä minuutilla, Toblachissa itänaapurin kaveri oli samalla 15 kilometrin vapaan matkalla 30 sekuntia kuopiolaista sukkelampi. Niskanen oli Tourin kokonaistuloksissa kymmenes. Ihan ok suoritus keuhkomurheet ja loppunousun jalkakramppi huomioiden, mutta ei se ollut sitä, mitä hän itse haki. Miehen tavoitteena oli kunnianhimoisesti voitto, asiantuntija Toni Roponen puhui realistisesti ennen kiertueen alkua sijoituksesta viiden kärjessä. Niskanen ajoittanee kauden seuraavan kuntohuippunsa helmi–maaliskuulle. 29. helmikuuta Lahden maailmancupissa sivakoidaan 15 kilometriä perinteisellä väliaikalähtönä, 8. maaliskuuta Oslossa legendaarinen 50 kilometriä klassisella etenemistavalla massalähtönä. Suomen joukkueen suurin onnistuja Keski-Euroopassa oli Perttu Hyvärinen . Juniorien MM-mitalisti vuodelta 2011 näyttää vihdoin ottaneen harppauksen maailman ykkösketjun taakse. Neljästoista sija on heittämällä ammattilaisuran paras saavutus. Sijalle kolmetoista päätyneen Anne Kyllösen keikka meni yli odotusten. Kuten eräs hiihtovalmentaja osuvasti ilmaisi, jos alkukauden kisojen perusteella joku olisi väittänyt, että Tourin kuuden ensimmäisen etapin, eli noin 45 kilometrin hiihdon jälkeen, Kerttu Niskasen ja Kyllösen ero on vain 39 sekuntia, henkilö oltaisiin talutettu lataamoon. Kerttu Niskanen lähti velipoikansa tavoin Tourille hakemaan enemmän kuin lopputulos antoi. Niskanen oli Tourin yhdestoista. Se on lievä pettymys. Lauri Lepistöltä ja Vilma Nissiseltä ei juuri mitään odotettu, mutta he hiihtivät molemmat maailmancupin pisteille tynkäkisaksi poisjääntien myötä kutistuneessa Val di Fiemmen sprintissä. Suomen joukkueen suurin alisuorittaja oli Lari Lehtonen . Veteraanin vauhti oli kateissa koko keikan ajan. Kansainvälinen hiihtoliitto oli jälleen kerran Tour de Skin surkein suorittaja. Hyvää oli se, että Keski-Euroopan huonoin hiihtopaikka, Saksan Oberstdorf, ei isännöinyt tänä vuonna yhtään Tourin etappia. Oberstdorfissa on loistavaa mäkihyppykulttuuria, mutta se on suoraan sanottuna maastohiihdon persläpi. Kyseisessä röörissä kilpaillaan ensi vuonna MM-mitaleista. Mielenkiintoista nähdä, miten monta itkuvirttä surkeasti hoidetusta tapahtumasta kuullaan. No, takaisin tämän vuoden Tourille. Ensin FIS munasi Krista Pärmäkosken poisjäännin tiedotuksen kanssa. Lenzerheiden massalähtö oli mauton vitsi. Toblachissa äimisteltiin kisaratojen piirteitä. Val di Fiemmessä puhutti etenkin loppunousun yhteislähtö sekä ladun valtava roskamäärä. FIS:n tarjoama tulospalvelu takkuili ensimmäisestä kisapäivästä viimeiseen. Tour de Skin alkuperäinen ajatus oli, että kyseessä on kestävyysurheilun kuninkuus- tai kuningatarkilpailu. Naisten ohjelmaan kuului ennen peruutuksia 58 kisakilometriä ja kaksi sprinttiä, miehillä 99,5 kilometriä ja kaksi sprinttiä. Tänä vuonna toteuma oli naisissa 50 kilometriä ja kaksi sprinttiä, miehissä 70 kilometriä ja kaksi sprinttiä. FIS on perustellut kisaohjelmaa sillä, että massalähdöt ja sprintit ovat Keski-Euroopan katsojille helpommin myytäviä tuotteita. Myös kansainvälinen tv-aikaikkuna saadaan vakioitua paremmin. Etenkin ensimmäinen argumentti on katsojien härskiä aliarvioimista. Hiihdon seuraajat pysyvät lähes yhtä hyvin kärryillä väliaika- kuin massalähdöistä. Ei huudeta vastatuuleen, vaan annetaan kehitysehdotus. Käytän esimerkkimallina miesten Touria. Alkuun 5 kilometrin perinteisen väliaikalähtöprologi, seuraavana päivänä 15 kilometrin vapaan takaa-ajo. Nämä tapahtumat Sveitsissä joko Lenzerheidessa tai Val Müstairissa. Italian Toblachissa 15 kilometrin vapaan väliaikalähtö sekä 30 kilometrin perinteisen legendaarinen Cortina–Toblach takaa-ajona edellisen kisan tulosten perusteella. Val di Fiemmessä perinteisen 15 kilometriä massalähtönä, vapaan sprintti ja vapaan 15 kilometrin päätösetappi loppunousuineen takaa-ajona kiertueen kokonaistilanteen lähtöjärjestyksestä. Hiihdettävää matkaa tulisi yhteensä 95 kilometriä ja yksi sprintti. Se vastaisi kiertueen alkuperäistä ideaa.