Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Populaarikulttuurin ilmiöillä naurattava Pop Fiction on kiinni ajassa, mutta huumori jää liian ilmeiselle tasolle

Pop Fictionin piti tulla TTT-Klubin ohjelmistoon jo viime maaliskuussa, mutta koronan takia ensi-ilta siirtyi syksyyn. Esityksen kannalta siirto saattoi olla etu, sillä sketseistä ja klassikkohiteistä muodostuvaa show’ta katsoessa tuntuu jo lokakuun alussa siltä kuin olisi pikkujouluissa. Esityksen ovat käsikirjoittaneet Johanna Tohni ja Heikki Syrjä , joka vastasi myös Tampereen Työväen Teatterin megahitin, Vuonna 85 -musikaalin käsikirjoituksesta. Johanna Tohni on mukana myös esiintyjäkolmikossa Sami Hintsasen ja Juha Juntun kanssa. Villi visio naurattaa Pop Fictionin aihepiiri on kiehtova ja runsas: populaarikulttuuri ja ihmiset, jotka toivovat pääsevänsä tähdiksi tavalla tai toisella. Musiikin ja tosi-tv:n lisäksi huumorin aiheina ovat myös someajan ilmiöt, kuten tubettajat ja Instagram. Käsikirjoitustiimi on loikannut kuvitelmissaan ilahduttavasti myös askeleen nykyhetkeä pidemmälle. Viimeisessä sketsissä lähdetään virtuaalitreffeille, joilla kyllä istutaan vierekkäin, mutta keskustellaan appin kautta virtuaalilasit päässä. Tilanne vaikuttaa absurdilta, mutta kuka tietää, vaikka se jo vuoden tai parin päästä olisi totta. Vitsi on aidosti raikas, oivaltava ja juuri sopivan överi. Suurin osa sketseistä ei valitettavasti kuitenkaan yllä samaan. Big Brother -voittajan työvoimatoimistovierailu tai Temptation Island -tähden työhaastattelu tuntuvat vähän väsyneeltä huumorilta. Humalainen pikkujouluyleisö ehkä jaksaa nauraa, kun tosi-tv-tähti vertaa itseään viiniin toteamalla, että 24 senttiä uppoaa helposti. Yhden pienen viinilasin jälkeen ei kuitenkaan vielä ihan naurata. Instagram-tykkäyksiin epätoivoisesti koukuttunut somettaja tai tubetähtien näkökulma perinteiseen televisioviihteeseen ovat sinänsä hauskoja aiheita, mutta niidenkin kanssa jäädään valitettavasti helppojen stereotypioiden tasolle. Klassikoita Sketsien väleissä esitystä rytmittää musiikki. Kolmikko vetää klassikkokappaleita Juha Juntun kitarasäestyksellä kolmiäänisesti ilman sen kummempaa komediaa. Esitykset ovat viihdyttäviä ja rytmittävät kivasti kokonaisuutta. Selkäpiitä värisyttäviä vetoja ei kuitenkaan kannata odottaa. Voice of Finland -tuomariston tuolit tuskin kääntyisivät ainakaan ennen illan viimeistä biisiä. Tosissaan vedettyjen klassikkohittien lisäksi lavalla nähdään kaksi Suomi-pop-tähtiä eri kulmista parodioivaa hahmoa. Yleisöään nöyrästi palvova, Prisman käytäviltä tarinoita puristava mies ja kitara -hahmo on ihan hauska. Johanna Tohnin vihainen naisrokkari sen sijaan jää sekin vähän liian helppojen kliseiden tasolle. Esityksen kehyskertomuksessa esiintyjäkolmikko on pakottanut TTT-klubin vieraat yleisökseen leikkiaseilla uhaten. Todellisuudessa sketsit kyllä katsoo läpi ilman uhkailuakin, mutta todennäköisesti parempaa viihdettä saa, kun istahtaa kotisohvalle tosi-tv:n tai Youtuben ääreen. Pop Fiction – tarinoita populaarikulttuurista ★★