Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Siirrettäisiinkö Tampere Poriin? Ilmastotaistelussa on keinoja, jos on tahtoa

EU:ssa ja Suomessa laaditaan kaikenlaisia pitkän tähtäimen suunnitelmia, miten päästöjä saataisiin vähennettyä vuoteen 2030 mennessä. Haluan muistuttaa, että on olemassa monia tehokkaampiakin keinoja, jos poliitikot todella haluavat nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan päätöksenteossa eturiviin ja osoittaa maailmalle, että olemme tässä työssä mallioppilaita. Tampere voisi aloittaa sulkemalla Särkänniemen. En ole kuullut, että huvipuisto olisi laatimassa raporttia hiilijalanjäljestään. Tuskin onkaan, niin rumat ovat luvut, kun tuhannet polttomoottoriautot eri puolilta maata ajavat huvituksen perässä Tampereelle. Sulkemisesta tulisi tietysti iso lovi Tampereen talouteen, mutta mitäpä poliitikot eivät tekisi ilmaston hyväksi. Liikenteen päästöissä pahimpia syntipukkeja ovat rekat ja muut tavaraa kuljettavat raskaat ajoneuvot. Sähköllä toimiva rekka lienee vielä kehitysasteella, mutta tähänkin ilmastoa tuhoavaan ongelmaan on ratkaisu, joskin siihen tarvitaan jo valtiovallan apua. Suomen teollisuus ja väestö kannattaisi keskittää rannikolle lähelle vienti- ja tuontisatamia. Tällöin maakuljetukset vähenisivät dramaattisesti, samoin päästöt ilmakehässä. Käytännössä tämä tietysti tarkoittaisi ja enpä olisi ikinä uskonut tätä kirjoittavani, että Tampere pitäisi siirtää siirtymäajan jälkeen Poriin. Suomi palaisi ajassa 200 vuotta taaksepäin, jolloin kauppa ja sivistys sijaitsivat rannikolla. Suomen talouselämä keskittyisi vastedes Kotkan, Helsingin, Hangon, Turun, Rauman, Porin, Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Kemin ympärille. Mitä sisämaahan jäisi? Kun maanviljelyyn annettavat tuet lopetettaisiin ja korvattaisiin metsittämistuilla, Suomen hiilivarasto laajenisi merkittävästi, ja luonnollinen poistuma hävittäisi lypsykarjan, rypsipellot ja maanviljelijät. Ruoka pitäisi silloin tietysti tuoda ulkomailta, mutta ilmasto kiittäisi. Lentoliikenteen päästöihinkin olisi helppo puuttua, jos on tahtoa. Suomea ei voi täysin eristää tässä uudessakaan maailmassa, mutta aluksi voisi kieltää kaikkien ulkomaisten lentoyhtiöiden laskeutumisen Suomen lentokentille. Kun Finnair saisi monopolin, liikemiehet pääsivät maailmalle, mutta turhiin lomalentoihin olisi varaa vain rikkailla. Kuulen jo jonkun siellä postiluukun toisella puolella nillittävän, että ehdotukseni ovat mahdottomia ja täysin utopistisia. Ehkä ovatkin, mutta eikö ole totta, että on keinoja, jos on tahtoa. Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.