Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Hypon Brotherus pitää väestöennustetta optimistisena – ”Aiemmassa ennusteessa kaksi tekijää on mennyt pahasti pieleen”

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus pitää Tilastokeskuksen väestöennustetta optimistisena ja väittää todellisuuden tulevan tylympänä. Tilastokeskuksen maanantaina julkistaman ennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtisi nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031 ja oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta vuosittain 15 000 henkilön verran ja syntyvyys pysyisi vakiona. – Tilastokeskuksen aiemmassa ennusteessa kaksi tekijää on mennyt aika pahasti pieleen. Tilastokeskus odotti syntyvyyden pitävän pintansa ja kaupungistumisen hiipuvan, mutta kummassakin kävi päinvastoin, Brotherus sanoo. Nykyisessä ennusteessa odotetaan 1,35 hedelmällisyyslukua, kun toteuma tulee Brotheruksen mukaan olevan 1,32–1,33 vuoden viimeisistä kuukausista riippuen. – Toisin sanoen hedelmällisyysluvun pitäisi ensi vuodesta alkaen nousta, eli laskutrendin pitäisi kääntyä ja pysyä tasaisena. En näe merkkejä siitä, mikä muutoksen voisi tuoda. On selvä uhka, että syntyvyys laskee. Myös nettomaahanmuuttoennusteen kanssa tilanne on samankaltainen. – Aiempina vuosina esimerkiksi virolaisten nettomaahanmuutto on ollut pääkaupunkiseudulla suurta, mutta nyt se on melkein nolla, kun Viron taloudessa menee vahvasti ja työmahdollisuudet ovat suotuisat. Kaupungistuminen jatkuu Kolmas ennusteen ongelma on Brotheruksen mielestä kaupungistuminen. Tilastokeskus odottaa muuttoliikkeen kaupunkeihin hieman rauhoittuvan väestön ikääntyessä, kun vanhemman väestön ei odoteta muuttavan yhtä paljon kuin nuorempien. Brotherus sen sijaan odottaa kaupungistumisen jatkuvan. – Tuntuu oudolta, että väkiluvun laskiessa olisi kuntia, joissa on pelkästään eläkeläisiä. Kaupungeista voidaan hakea turvaverkkoja ja toimivaa elämää myös vanhempana. Brotherus toteaa, että mikäli nykykehitys jatkuu ja työikäisen väestön osuus suhteessa ikäihmisiin vähenee, riskejä kohdistuu muun muassa julkiseen talouteen ja luottoluokitukseen. Innovointiin vauhtia väestönkasvusta Brotherus nostaa esiin väestönkasvun merkityksen investoinneille, tuottavuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Yksi mahdollinen selitys vähille investoinneille globaalisti ja vaisulle tuottavuuskehitykselle löytyy hänestä väestöstä. – Sotien jälkeen työikäinen väestö kasvoi voimakkaasti, mikä tarkoitti, että tuli myös paljon uusia yrityksiä. Uudet yritykset tyypillisesti innovoivat ja keksivät uusia tuotteita ja toimintatapoja. Jos työikäinen väestö ei kasva, töihin voidaan sujahtaa olemassa olevaan yrityskantaan eikä uusia yrityksiä ideoineen tule niin paljoa markkinoille. Ilmastonmuutoksen kannalta väestönkasvu voi Brotheruksen mukaan olla kahtalaisessa roolissa: vatsoina ja aivoina. Jos ihmisiä pidetään vain resursseja syövinä vatsoina, väestönkasvu on huono asia. – Jos taas ihmiset nähdään aivoina, he keksivät asioita. Mitä enemmän on ihmisiä, sitä todennäköisempää on, että tulee seuraava Einstein ja keksijänero, joka keksii ratkaisun ilmastokriisin taltuttamiseen, Brotherus sanoo. Hän täsmentää viittaavansa globaaliin viitekehykseen, koska Suomen väestö on globaalia ilmastonmuutosta tarkasteltaessa pieni.