Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Koulut perusparannetaan nykyisin perusteellisesti, ja se maksaa – riskirakenteita ei enää jätetä aiheuttamaan yllätyksiä tuleville vuosille

Tampereen kaupungin kouluihin tehdään vuosittain lukuisia erilaisia investointiluonteisia korjauksia ja kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä. Osa korjauksista voidaan tehdä koulujen loma-aikoina, mutta perusparannukset ja laajemmat korjaustyöt vaativat yleensä oppilaiden siirtymistä väistötiloihin. Tampereen tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppala kertoo, että sisäilmaan liittyviä korjauksia tehdään kouluissa paljon. Mukana on niin peruskorjausluonteisia hankkeita kuin pienempiä investointihankkeita ja kunnossapitotöitä. – Osa korjauksista on ennaltaehkäiseviä, osa taas havaittujen ongelmien poistamista osittain tai kokonaan. Usein toimenpiteillä ostetaan aikaa, eli tehdään sellaisia toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan kohteen käytön jatkaminen esimerkiksi seuraavaan perusparannukseen asti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rakenteiden tiivistyskorjauksia, joilla estetään epäpuhtauksien pääsy rakenteista sisäilmaan. – Mieluummin näitä ei paljoa tehtäisi, mutta joskus se on ainoa mahdollisuus aikatauluista, väistötilojen puutteesta tai perusparannusmäärärahoista johtuen. Ostamme näin aikaa ja seuraamme, että ratkaisu toimii. Esimerkiksi ilmanvaihdon osittainen uusiminen voi tuoda rakennuksen käytölle 5–10 vuotta lisäaikaa perusparannukseen asti. Aina isotkaan toimenpiteet eivät vaadi väistötiloihin siirtymistä. – Kämmenniemen koululla on viime kesän aikana muutamassa kuukaudessa tehty lukuisia toimenpiteitä sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi, eikä väistössä ole oltu hetkeäkään. Sisäilmaongelmat ajavat väistötiloihin Tällä hetkellä kaikissa Tampereen kouluissa, joista on jouduttu siirtymään väistötiloihin, siirtymisen syynä ovat sisäilmaan liittyvät ongelmat. Lentävänniemessä on käynnissä sisäilmalähtöinen ilmanvaihdon perusparannus. Muissa kohteissa perusparannus tai uuden korvaavan koulurakennuksen rakentaminen on vielä aloittamatta. Muun muassa Etelä-Hervannan koulu puretaan ja rakennetaan lähivuosina kokonaan uudelleen. Nekalan ja Kisapuiston kouluista on luovuttu, Järvensivun koulu puolestaan on ollut tyhjillään jo vuosia. Tulevista väistötiloja vaativista remonteista Pispalan koulun perusparannus on ainoa, jonka taustalla eivät ole sisäilman ongelmat. Korjauksiin rahaa kaupungin eri laareista Kouluremonttien hintahaitari on suuri. Isoimmat investoinnit ovat kymmeniä miljoonia euroja, ja ne kuuluvat kaupungin talonrakennushankkeiden investointiohjelmaan. Suurin tulossa oleva investointi on Etelä-Hervannan koulun ja päiväkodin uudisrakennus, jonka kustannusarvio on 34 miljoonaa euroa. Pienten investointien määräraha kouluille ja päiväkodeille on ollut 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. – Niillä rahoilla tehdään normaaleja elinkaareen ja käytettävyyteen liittyviä kohteita ihan laidasta laitaan. Mukana on pihojen perusparannuksia ja normaaleja elinkaarta jatkavia rakennekorjauksia tai -perusparannuksia. Rahoilla tehdään paljon tilanmuutoksia ja käyttötarkoituksen muutoksia, tehdään vaikka hammaslääkärin tiloista luokkatiloja, Kuoppala kertoo. Lisäksi päiväkotien perusparannuksille on 3,5 miljoonan euron vuotuinen pienten investointien määräraha. Tällä toteutetaan esimerkiksi käynnissä oleva Linnainmaan päiväkodin perusparannus. Tampereen kaupungilla on myös erillinen 3 miljoonan euron investointimääräraha sisäilmakorjauksiin. Se ei ole pelkästään kouluille ja päiväkodeille, vaan kaikkiin kaupungin palveluverkkokäytössä oleviin rakennuksiin. Määrärahalla parannetaan sisäilmaolosuhteita ja korjataan havaittuja vaurioita. Kaikki väärät rakenteet poistetaan Kuoppala kertoo, että tietous rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta on kasvanut todella paljon viime vuosikymmenten aikana. Hän vakuuttaa, että nyt suunnittelun kautta toteutukseen päätyvät ratkaisut kestävät pidempään kuin nyt peruskorjauskunnossa olevissa rakennuksissa on aikanaan toteutettu. – Kyllä varmasti voidaan sanoa, että sama ei ole edessä. Suunnitteluratkaisujen lisäksi myös rakentaminen on kehittynyt. Nykyään tehdään sääsuojien alla, ja prosessin hallinta ja valvonta on ihan eri luokkaa, mitä on ollut aiemmin. Sen tyyppisiä ongelmia, mitä on nyt tullut esiin 20 vuotta sitten peruskorjatuista kohteista, ei pitäisi olla tulossa. Kuoppalan mukaan perusparannusten laajuus ja perusteellisuus on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi. Riskirakenteita ei jätetä enää paikoilleen, vaan kaikki nykyään huonoiksi tiedetyt rakenteet poistetaan ja korjataan. – Esimerkiksi kaksoislaattarakenteita on jätetty vielä vuosituhannen vaihteessa, nyt kaikki tyhjätään ja puhdistetaan. Perusparannukseen käytetään rahaa neliömetriä kohden lähestulkoon tuplamäärä mitä aikoinaan.