Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uskomattoman tarkkoja eläinpiirroksia, arvostelua herättänyt vauvavideo ja kansainvälisiä huippunimiä – Finlayson Art Area tuo taiteen jälleen keskustaan

Finlaysonilla voi kesällä bongata niin ilveksiä, tiikerin, valkohain kuin eläviä mehiläisiäkin. Kyse on Finlayson Art Area -tapahtumasta (FAA), joka levittäytyy myös tänä kesänä ympäri vanhaa Finlaysonin tehdasaluetta. Tapahtumaa järjestää Grafiikanpaja Himmelblau, jonka toimitusjohtaja Pertti Ketonen , joka kertoo, että grafiikanpajan 30-vuotisjuhlavuosi on ollut melko erikoinen. – 1. huhtikuuta jouduin lomauttamaan koko henkilöstön. Huhtikuussa olin melko masentunut. Keväällä ei paljoa juhlittu. Onneksi toukokuussa tuli tieto, että museot saavat avautua. Uskalsimme sitten jatkaa toimintaa ja myös yhteistyökumppanimme lähtivät Art Arean järjestämiseen heti mukaan, Ketonen kertoo. Osa juhlavuodelle aiotuista näyttelyistä siirtyi ensi vuodelle. Myös avajaispäivä siirtyi toukokuulta heinäkuulle. – Tapahtuma toteutuu aiottuna pienempänä ja lyhyempänä, mutta silti aika hienona, sanoo projektipäällikkö Katja Villemonteix . Finlaysonin alueella on runsaasti aihetta juhlaan tänä kesänä: Finlaysonin tehdas täyttää 200 vuotta, Grafiikanpaja Himmelblau 30 vuotta ja Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Kaikki juhlavuodet näkyvät tavalla tai toisella tämän kesän Art Areassa. Art Arean idea on Ketosen ja Villemonteixin mukaan se, että taide tulee vastaan arjen keskellä kun sitä vähiten odottaa. Tänä vuonna taideteoksia on Finlaysonin alueella esimerkiksi parkkihallissa, Siperian liikekeskuksen käytävillä, Väinö Linnan aukiolla, Finlaysonin kirkossa ja maalattuna kaduille. Kolme salia Yleisten paikkojen lisäksi taidetta on Finlaysonilla myös useissa näyttelyissä – Ideana on, että meillä on kolme näyttelysalia, joissa käsitellään Himmelblaun 30 vuotta, Ketonen sanoo. Galleria Himmelblau on levittäytynyt vanhaan tehtaan kutomosaleihin. Juhlavuoden kunniaksi näyttelyihin on saatu teoksia gallerian omista kokoelmista ja yhteistyökumppaneilta vuosien varrelta. Mukana on useita kansainvälisiä huippunimiä, kuten esimerkiksi Kyllikki Salmenhaaran keramiikkaa. – Salmenhaara on Suomen kansainvälisesti palkituin keraamikko ja hänen teoksensa ovat myös ulkomaisten keräilijöiden himoamia, Ketonen kertoo. Salmenhaaran teokset ovat lainassa Kyösti Kakkosen kokoelmista. Salmenhaaran keramiikka on esillä samassa salissa Jaakko Mattilan abstraktien väriteosten kanssa. Mattilan töissä vuorottelevat akvarellein tehdyt, optisia harhoja lähentelevät valopallot ja valtamerilaivojen maalaamiseen käytetyllä alkydimaalilla tehdyt väri-iloittelut. Eläinten näkökulma Finlaysonin Puuvillasalissa on pimeää. Hämärässä Anniina Puiraksen maalaukset eläimistä tulevat parhaiten esille. Puiras on piirtänyt valokuvantarkat eläimet ensin lyijykynällä ja hiilellä, minkä jälkeen hän on maalannut teoksiin värit akryylimaalilla. Lopuksi hän on sivellyt teosten pintaan hartsia, mikä antaa niille kiiltävän pinnan. Hartsia on tarvittu jopa yhdeksän kerrosta. Näyttelyn nimi on En minä niille laulanut – Do you have love for humankind . Näyttelykokonaisuudessa pohditaan sitä, mitä eläimet ajattelevat ihmisistä meidän katoamisemme jälkeen. Avaruuteen ammuttu Laika-koira, tiikeri ja valaat kertovat ongelmallisesta suhteestaan ihmisiin. Maalaukset tehnyt Anniina Puiras on valmistunut vuosi sitten Tamkista kuvataiteilijaksi. Näyttelykokonaisuutta ovat tehneet hänen lisäkseen Puiraksen sisko Elina Puiras , joka on tehnyt teosten äänimaisemat sekä heidän serkkunsa Maarit Mäkinen , joka on vastuussa näyttelyn tarinoista. Näyttely keskustelee Art Arean tämän vuoden teeman kanssa: vuoden 2020 teokset käsittelevät ihmisen ja luonnon kohtaamista esimerkiksi ilmastonmuutoksen, kasvien tai kuudennen sukupuuttoaallon näkökulmista. Elävät ja kuolevat kasvit Kukkien ja mehiläisten kautta luontoa käsittelevät Anni Rapinojan Paratiisikokeilu -puutarhateos Väinö Linnan aukiolla ja Elämän kehä ja Vihreä -nimiset hyötypuutarhateokset Finlaysonin tehtaan katolla. Katolla on myös eläviä mehiläisiä pesissään. Santeri Urhonen on ollut luomassa Rapinojan teosten käytännön toteutusta. Keskiviikkona kasvihuone oli vielä kesken, mutta kattopuutarhat ovat olleet valmiina jo useamman viikon. – Näissä kasvijutuissa on ihanaa se, että kasvit tekevät kaiken työn. Ne kasvavat koko ajan ja teokset muuttuvat, Urhonen sanoo. Väinö Linnan aukiolle tulevan Paratiisikokeilun on tarkoitus olla kuin ylikasvanut viidakko, jonka läpi ihmiset voivat kävellä. Kasvihuoneeseen tulee paljon kasveja, joita ei normaalisti näe Suomessa. – Toteutuksessa kokeillaan eri juttuja, ja vaikka jokin kokeilu epäonnistuisi, se jätetään paikoilleen. Näin teos käsittelee myös epäonnistumista sekä elämää ja kuolemaa, Urhonen sanoo. Roskainen valkohai Kutomo-saleissa on esillä esimerkiksi Tuomo Rosenlundin ja Mika Hannulan teoksia. Niiden lisäksi salissa roikkuu lasiakvaariossa Anna Pekkalan Great White Trash -teos. Valkohain muotoinen roskakasa kommentoi ihmisten merien hyväksikäyttöä ja ihmisten suhtautumista haihin. Hai roikkuu liinoista ikään kuin juuri merestä nostettuna. Rosenlundin Finlaysonin aluetta kuvaavia grafiikanvedoksia on esillä myös Grafiikanpaja Himmelblaussa. Paja sijaitsee Finlaysonin vanhan tehtaan kulmassa, ja sen ikkunasta avautuu ainutlaatuinen näkymä Tammerkoskelle, joka virtaa aivan lasin toisella puolella. Myös paja on auki yleisölle Art Arean ajan. – Kun 1990-luvulla aloitimme tässä, ovessa luki vielä "jätepuuvillapaalaamo", Ketonen kertoo. Lisäksi Siperian käytävillä on esillä Riku Riipan mystisiä veistoksia. Riipan tavoitteena on häivyttää töissään tekoaikakausi. Patsaat voisivat hyvin olla miltä tahansa vuodelta aina kivikaudelta asti. Ehkä helpoiten taide tulee tänäkin vuonna vastaan Itäiselläkadulla, jossa parkkihallin seinään tulee Juha Suonpään ilvesvalokuva. Kuvia tulee myös parkkihallin portaikkoon. Väinö Linnan 100-vuotisjuhlaa vietetään Finlaysonilla muun muassa siten, että lainauksia hänen teoksistaan maalataan sapluunalla tehtaan katuihin. Linna teki vuosien työuran Finlaysonin tehtaassa. Itse tehtaan juhlavuotta vietetään paitsi Vapriikin laajalla näyttelyllä, myös siten, että katuihin on tänä vuonna maalattu Finlaysonin klassisia kangaskuoseja. Vanhimmat raitakuosit ovat 1800-luvulta, mutta mukana on myös retroa henkiviä kukkakuoseja. Lapsi lastenkirkossa Art Area levittäytyy tänä vuonna myös Finlaysonin kirkkoon. Kirkon sisäseinään heijastetaan Henrietta Lehtosen Infant -teos, jossa seurataan iloista vauvaa. Teos oli alun perin esillä Venetsian biennaalissa vuonna 1995, ja sen sijoittaminen katolisen kirkon seinälle herätti ensin vastustusta. – Ajatus nykytaiteesta kirkossa ei miellyttänyt. Kesän jälkeen teoksesta ei oltaisi haluttu luopua! Ketonen kertoo. Finlaysonin kirkko on tehty alun perin työntekijöiden rukoushuoneeksi. Nykyisin se on paitsi yksi Tampereen suosituimmista vihkikirkoista, myös Tampereen seurakuntien Lasten katedraali. Teos sopii siis aiheeltaan kirkon seinälle erittäin hyvin. – Kirkko on tämän kesän uusi kohde. On hienoa, että saamme laajaa tehdasaluetta sidottua paremmin yhteen. Tämä on kuitenkin upea kokonaisuus, Katja Villemonteix sanoo.