Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näin nopeasti Tampereen ratikka pysähtyy – ratikkaturvallisuus joutuu tositestiin syksyn koeajoissa

Moni on lukenut huolestuneena uutisia kesän tasoristeysonnettomuuksista rautateillä. Miten mahtaa kiskoliikenne sujua Tampereella, kun ratikan ja muun liikenteen kohtaamistilanteita tapahtuu viimeistään alle vuoden kuluttua tuhansia joka ikinen päivä? Jo syksyllä kiskoilla alkaa näkyä entistä enemmän liikennettä, kun valmiiden vaunujen ajotestit alkavat. – Ratikka liikkuu raiteillaan kaupunkialueella samalla nopeudella muun liikenteen kanssa. Autolla, polkupyörällä tai kävellen liikkuvan ei tarvitse hätäillä, vaikka hän ratikan kohtaakin. Kiire ei lisäänny, Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen vakuuttaa. – Maltti on tärkeintä. Lisäksi kannattaa opetella ratikan valo-ohjauksen periaatteet ja kerrata, mitä tieliikennelaki sanoo liikkumisesta ratikan kanssa. Unohda ”vanhat vihreät” Ratikkaliikenteen säännöt ovat periaatteessa hyvin yksinkertaiset. Kohtaamistilanteissa liittymissä ja risteyksissä ratikka on aina etuajo-oikeutettu. Autot, polkupyörät ja muut ajoneuvot siis väistävät kiskojen kulkijaa, ellei valo-ohjaus muuta osoita. Poikkeus on vain suojatie. Sen kohdalla ratikkakin antaa tilaa suojatietä pitkin tien ylittävälle jalankulkijalle. Heitä ovat myös esimerkiksi potkulautailijat ja polkupyörän taluttajat. Tampereen ratikkareitillä suojatiet ovat valo-ohjattuja. Muulle liikenteelle ratikan lähestymisestä ja väistämisvelvollisuudesta ilmoitetaan kolmiomallisilla raitiovaunuvalo-opastimilla. Keltainen valo varoittaa ratikan tulosta, punainen kieltää enää ylittämästä kiskoja. Normaalisti ratikalla on liittymissä valoetu. Kuljettaja siis lähestyy risteystä vihreillä, ja risteävälle liikenteelle palaa punainen. – Liittymän ”vanhoihin vihreisiin” ei saa ajaa autolla enää ollenkaan. Risteävä ratikka ei pysty korjaamaan muiden ajamisessaan tekemiä virheitä, Huttunen varoittaa. Kävelijän vaaranpaikkoja ovat kadulle merkityt ylityspaikat ratikkapysäkkien lähistöllä. Ylityspaikat eivät ole suojateitä. Raitiovaunulla on siis etuajo-oikeus. Syksyllä vilkastuvaa Ratikan matkanopeus on 20–40 kilometriä tunnissa. 70 kilometrin huippunopeutta vaunut kulkevat ainoastaan omalla, erillisellä kaistalla Hervannan valtaväylän viertä. Tälläkin osuudella huippunopeutta voidaan ajaa vain Laulumaankadun pysäkin ja Hervannan pohjoispään välillä. Esimerkiksi vaaralliseksi koetulla Turtolan risteysalueella nopeus on pysyvästi vain 30 kilometriä tunnissa. Testiaikana reitillä liikennöidään erityisen varovaisesti. Käytännön ratikkatestit ja kiskoliikenne kaupungissa vilkastuvat syyskuun puolivälistä alkaen. Tampereelle alkaa pian saapua valmiita vaunuja Otamäeltä muutaman viikon välein. Vaunut testataan yksitellen ratikkareitillä. Liikkeellä saattaa jatkossa olla useitakin ratikoita yhtä aikaa. Matkustajat pääsevät vaunun kyytiin testiajoissa ensi huhtikuussa. – Jos syksyllä alkavien koeajojen aikana osoittautuu, että verkostossa on jotakin sellaisia puutteita, joita ei ole osattu ennakoida, ne ehditään korjata ennen liikenteen aloittamista, Huttunen lupaa. Kolme jarrutustapaa Kokonsa ja massansa puolesta Tampereen ratikkavaunuja voi lähinnä verrata täysperävaunulliseen raskaaseen ajoneuvoyhdistelmään. Yhdellä kolmiosaisella vaunulla on pituutta 37,3 metriä. Ratikka painaa täytenä (264 matkustajaa) 76,6 tonnia, tyhjänä parikymmentä tonnia vähemmän. Raitiovaunussa on kolme erillistä jarrutustapaa: sähködynaaminen jarru eli moottorijarrutus, hydraulinen jarru sekä kiskojarru. – Jarrutusta ohjaavat raitiovaunun ohjausjärjestelmä ja teleissä olevat hydraulijarrujen ohjausyksiköt. Jarrutustehoa säädetään vaunun kuormitustiedon perusteella. Siten varmistetaan, että pysähtymismatka on sama riippumatta vaunun kuormitusasteesta. Hiekkaa ja kitkaa kiskoille Ratikat on varustettu luistonestojärjestelmällä, joka estää pyörien lukkiutumisen jarrutettaessa auton ABS-jarrujen tapaan. Vaunuissa on myös hiekoitusjärjestelmä, jota tarvittaessa käytetään lisäämään kitkaa pyörän ja kiskon välille. – Hiekoitus toimii automaattisesti nopeaa pysähtymistä edellyttävissä jarrutustilanteissa tai mikäli vaunun luistonestojärjestelmä havaitsee luistoa jossakin pyöräkerrassa. Raitiovaunun pääasiallinen käyttöjarru on moottorijarrutus. Kuljettaja valitsee jarrutehon ajokahvasta, ja ratikka pysähtyy nopeimmillaan muutaman kymmenen metrin matkalla (ks. grafiikka). – Mikäli tarvitaan nopeampi pysähtyminen, kuljettaja siirtää ajokahvan pikajarruasentoon, ja vaunun ohjausjärjestelmä aktivoi sähköjarrun lisäksi toimintaan kiskojarrun ja automaattihiekoituksen. Lisäksi vaunun soittokello kytkeytyy pikajarrutuksessa päälle automaattisesti, Huttunen selvittää. Lehtikelit haastavia Kiskoliikenteelle haastavia ovat syksyiset ”lehtikelit”, jolloin puista putoilevat lehdet kasautuvat ja liiskautuvat kiskoille. – Ratikalla pysähtymistä lehtikelissä ei testata, koska täysin tositilannetta vastaavia olosuhteita ei voida luoda, Huttunen huomauttaa. – Liukkaus kuitenkin vaikuttaa vaunun pysähtymismatkaan. Siksi raiteet pyritään pitämään aina puhtaina. Työn hoitaa kiskojen hiontavaunu, jolla syyskeleissä voidaan ajaa koko reitti läpi aamuisin ennen muun liikenteen käynnistymistä. Kiskot puhdistetaan myös lumesta: – Vaunun maavara on pienimmillään telialueella, vain kahdeksan senttiä. Lumen korkeus pidetään tätä pienempänä auraamalla ja harjaamalla. Raitiotieverkon vaihteiden toimintaa varmistetaan lämmityksellä. Hitaasta 20 kilometrin tuntivauhdista ratikkavaunu seisahtuu nopeimmillaan 15–20 metrin matkalla. Fysiikan lakien mukaan jarrutusmatkat kuitenkin pitenevät niin, että jo 40 kilometrin nopeudesta pysähtymismatkat kolminkertaistuvat 40–65 metriin. – Luvut ovat laskennallisia. Todelliset pysähtymismatkat Tampereen olosuhteissa mitataan, kun ajokokeet alkavat. Huomiovalo tuulilasissa Kiskoliikenteen suunnittelun lähtökohtana tietenkin on, että vaaratilanteita ja hätäjarrutuksia syntyisi mahdollisimman vähän. Siksi esimerkiksi vaunujen näkyvyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Haastetta riittää. Vaunujen grafiitinharmaan keulan ja tiilenpunaisen rungon yhdistelmä on tyylikäs ja sopii kaupungin teollisuushistoriaan, mutta saattaa olla vaikea havaittava pimeässä, sumussa ja vesisateessa. – Kun simuloimme eri väriyhdistelmien havaittavuutta kävi ilmi, että äärioloissa ei näy kunnolla mikään väri tai väriyhdistelmä. Siksi Tampereen ratikkavaunuihin on lisätty ylimääräinen leveä huomiovalo tuulilasin alaosaan. Valoa eteen tuottavat lisäksi isokokoiset linjakilvet sekä normaalit ajo- ja perävalot vaunun kummankin pään ohjaamoissa. Vaunuja voidaan ajaa molemmista päistä. – Huomiovalo on kirkas ledivalaisin, joka sykkii ajonopeuden mukaan ja näkyy selkeästi vaunun eteen. Se helpottaa tasoristeyksiin ajamista ja ratikan näkemistä. Koko ratikkaliikenteen turvallisuusajattelu pohjautuu siihen, että ratikka näkyy hyvin itse, ja myös sen kuljettaja havaitsee risteystilanteet jo kaukaa. Kaikki liittymät ovat valo-ohjattuja, sen sijaan puomeja ratikan tasoristeyksissä ei käytetä. Automaattiratikat tulossa Nykyratikoista puuttuu vielä törmäyksenestojärjestelmä, joka tunnistaisi edessä olevan esteen ja jarruttaisi vaunua automaattisesti. Vastaava turvavaruste yleistyy nykyisin nopeasti uusissa henkilö- ja kuorma-autoissa. Ratikkavaunut on sen sijaan varustettu paikkaan perustuvalla nopeusvalvonnalla. Jos siis vaunu ajaa reittiosuuden rajoitukseen nähden liian kovaa, kuljettajaa varoitetaan siitä. Järjestelmä vastaa toimintaperiaatteeltaan rautatieliikenteen junien automaattista kulunvalvontaa. Vuosikymmenen tai parin kuluttua Tampereen ratikatkin saattavat ajaa autonomisesti, kokonaan ilman kuljettajaa. Automaattiratikan kehityshankkeita on käynnissä eri puolilla maailmaa, myös meikäläiset vaunut valmistavassa Škoda Transtech Oy:ssä. – Suljetuilla alueilla liikkuvia autonomisia ratikoita on jo olemassa, kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoo. – Tampereellakin juuri varikkoalue voisi olla ensimmäinen paikka, jossa vaunut liikkuisivat ilman kuljettajaa, esimerkiksi säilytyksestä korjaamolle ja huoltopisteisiin ja takaisin. Tällaisten kokeilujen kynnys on meillä hyvin matalalla.