Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Ratkaisu: Koulun joulujuhlaa ei saa järjestää kirkossa – kansanedustajat pillastuivat apulaisoikeusasiavaltuutetulle, vaikka tämä saattaa olla oikeassa

Keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat kritisoivat voimakkaasti eduskunnan apulaisoikeusasiavaltuutetun Pasi Pölösen ratkaisua, jonka mukaan joulujuhlan järjestäminen kirkossa loukkaisi koululaisten uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Lappilainen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi arvioi, että apulaisoikeusasiavaltuutettu Pölönen ei ole noudattanut perustuslakivaliokunnan linjausta. – Näyttää siltä, että Pölönen on jättänyt huomioimatta perustuslakivaliokunnan kannan, Lohi sanoo. Lohi huomauttaa, että perustuslakivaliokunta tulkitsee Suomessa perustuslainmukaisuutta myös uskonnonvapauden näkökulmasta. Kokoomuksen kansanedustajat Wille Rydman ja Heikki Vestman muistuttavat niin ikään, että perustuslakivaliokunta on vuonna 2014 yksimielisesti todennut, että joulukirkko tai muu uskonnon harjoittamiseksi katsottava tilaisuus ei ole koulussa perustuslain vastainen. – Uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina ei pidetä vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä, jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on koulussa kaikille vapaaehtoista, perustuslakivaliokunnan jäsen Rydman sanoo. Enkeli taivaan -virsi ei ole uskonnon harjoittamista Opetushallitus on antanut ohjeistuksen perinteisten juhlien järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa. Ohjeistus on kansantajuinen, eikä siinä kielletä uskontoon viittaavia ohjelmaosuuksia. Opetushallitus nojaa ohjeissaan perustuslakivaliokunnan mietintöihin vuosilta 2002 ja 2014. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Joulupuu on rakennettu -laulun piirileikin leikkiminen koulun juhlassa ei loukkaa kenenkään uskonnonvapautta, joka on kaikille perustuslaissa turvattu. ”Suomessa esi- ja perusopetuksessa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena”, Opetushallitus ohjeistaa kouluja. Jokavuotinen kiista Kiistelystä peruskoulun kristillisistä jouluperinteistä on tullut jokavuotista. Viime vuonna silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi, että Opetushallituksen antama ohjeistus mahdollistaa koululaisten osallistumisen joulukirkkoon. – Seurakuntien joulukirkot ovat uskonnon harjoittamista. Nekään eivät ole kiellettyjä, ja kannustan kouluja ja seurakuntia yhteistyöhön selvillä pelisäännöillä: uskonnollisista tilaisuuksista tulee kertoa lasten huoltajille riittävän ajoissa ja on huolehdittava, että tarjolla on muukin vaihtoehto niin, ettei lapsille synny ulkopuolisuuden kokemuksia, Grahn-Laasonen painotti. Erilliset joulukirkot ja Enkeli taivaan -virren laulaminen joulujuhlissa ovat siis yksiselitteisesti sallittuja. Laillisuusvalvojalla looginen perustelu Apulaisoikeusasiavaltuutettu Pölösen ratkaisu koskee kuitenkin kouvolalaisen koulun käytäntöä, jossa peruskoulun joulujuhla on pidetty koulun läheisessä kirkossa. Laillisuusvalvojan ratkaisun mukaan varsinaista joulujuhlaa ei voi järjestää uskonnollisesti tunnustuksellisena, vaan sen on oltava osa opetusta. Joulujuhlan järjestäminen evankelisluterilaisessa kirkossa ei ole Pölösen mukaan sallittua, vaikka koulu järjestäisi muualla vaihtoehtoisen joulujuhlan osalle oppilaista. Opetushallituksen ohjeistuksessa ei mainita mitään varsinaisen joulujuhlan järjestämisestä kirkossa: ”Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö esi- ja perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä.” Ohjeistuksessaan Opetushallitus painottaa, että ”perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta”. Samassa ohjeistuksessa kerrotaan, että esi- ja perusopetuksessa tilaisuuteen osallistumatta jättäminen ei saa leimata oppilasta. – Erityisesti koulun työpäivään sijoittuvia uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia sekä niille vaihtoehtoista toimintaa harkittaessa tulee varmistua siitä, että niihin liittyvät käytännön järjestelyt voidaan toteuttaa siten, ettei oppilaiden yhdenvertainen kohtelu vaarannu ja ettei leimautumista aiheudu, Opetushallitus ohjeistaa kouluja. Laillisuusvalvoja on nyt tulkinnut ratkaisussaan perustuslakia ja perustuslakivaliokunnan mietintöjä siten, että koko koulun lukuvuoden huipentavan yhteisen joulujuhlan siirtäminen kirkkoon ei ole sallittua. Ratkaisussa ei siis ole kyse joululaulujen ja kristillisten jouluperinteiden kieltämisestä koulujen joulujuhlissa. Myöskään koulujen joulukirkkoja ei olla kieltämässä. Tällä viikolla annettu ratkaisu koski kouvolalaisen koulun käytäntöä, ja se perustui Uskonnottomat Suomessa ry:n kanteluun Kouvolan kaupungin menettelystä. Joulumetsä vastaa niin kuin sinne huudetaan Keskustan teologikansanedustajat, pastorit Pekka Aittakumpu ja Mikko Kinnunen edellyttävät uskonnonvapauden turvaamista ja toivovat koulujen jouluperinteistä kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua. - Perustuslakimme takaa jokaiselle sananvapauden ja uskonnonvapauden. Nämä ovat perusvapauksia, joiden toteutumisesta ei ole varaa tinkiä. On valitettavaa, jos emme kykene keskustelemaan sivistyneesti. -- Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Kun itse puhumme rakentavasti ja kunnioittavasti, toisetkin puhuvat meille niin. Tarkoituksellinen vastakkainasettelu ja väärin ymmärtäminen eivät vie asioita eteenpäin, he kirjoittavat kannanotossaan. Päivitys 9.11.2019 kello 14.38: juttua päivitetty kauttaaltaan.