Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Rikoksesta tuomittu valehoitaja sai pitää 100 000 euroa, jonka oli saanut Lempäälän kunnalta huijaamalla – tästä syystä hovioikeus kääntyi vastaajan kannalle

Turun hovioikeus alensi tiistaina Lempäälän valehoitajan maksettavaksi määrättäviä korvauksia sadallatuhannella eurolla. Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi hänet joulukuussa 2018 korvaamaan Lempäälän kunnalle 120 000 euroa. Käräjäoikeus totesi, että vuonna 1988 syntynyt nainen oli työskennellyt Lempäälän kunnan palveluksessa sairaanhoitajan sijaisena 4.6.2012–5.4.2015 ja sairaanhoitajana 6.4.2015–11.9.2017, vaikka hänellä ei ollut edes sijaisuuksiin vaadittuja opintopisteitä. Naisen selitykset hävinneistä opintosuorituksista eivät menneet läpi. Hänet tuomittiin luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta ja törkeästä petoksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeudessa käsiteltiin hänen valitustaan vahingonkorvauksista. Lempäälän kunta maksoi naiselle palkkaa sivukuluineen yhteensä 187 992 euroa. Kunta maksoi naiselle alennettua sairaanhoitajan palkkaa siksi, että tällä ei ollut tutkintoa. Oikeasti nainen ei olisi saanut työskennellä edes sijaisena. Kunnan mukaan sille oli aiheutunut vahinkoa, koska se oli maksanut perusteetonta palkkaa. Nainen vetosi siihen, että hänen työssään ei ollut koskaan moittimista ja se oli todellisuudessa vastannut hänelle maksettua palkkaa. Aiemmat ratkaisut vaihtelivat Hovioikeudet olivat antaneet useita erilaisia ratkaisuja Lempäälän tapausta muistuttavissa jutuissa. Eräässä ratkaisussa vahingoksi katsottiin koko palkka, toisessa taas 5–10 prosenttia riippuen vastaajan opintopisteistä. Korkein oikeus on käsitellyt asiaa ainoastaan rikoshyödyn osalta, ei vahingonkorvauksien. Ratkaisussaan KKO 2010:40 se otti huomioon työntekijän saaman palkan, joka hänelle kuului hänen opetustyönsä perusteella, vaikka hän ei ollut pätevä tehtävään. Oikeuskirjallisuudessa ratkaisua on Turun hovioikeuden mukaan tulkittu siten, että työsuoritus tulee ottaa huomioon vahingonkorvausta pienentävänä tekijänä. Hovioikeus totesi tuomiossaan, että viiden vuoden aikana nainen on oletettavasti saanut huomattavan käytännön kokemuksen sairaanhoitajan tehtävistä. Kuntakin myönsi, ettei naisen työssä ollut koskaan ollut mitään moitittavaa. Hovioikeus totesi, että tässä tilanteessa naisen työsuorituksella on ollut arvoa Lempäälän kunnalle. Tarkemman selvityksen puutteessa hovioikeus arvioi, että kunnan kärsimä vahinko oli 10 prosenttia naiselle maksetusta palkasta. Ratkaisun taustalla on vahingonkorvausoikeuden niin sanottu rikastumiskielto. Periaatteen mukaan vahingon kärsijä ei saa ansaita vahingonkorvauksilla. Vastaajan avustaja, asianajaja Jyri Kilpi on tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun, sillä ratkaisulla on valtaisa merkitys hänen asiakkaalleen. Hän huomauttaa, että palkkaa maksettiin virheettömistä työsuoritteista, ei tutkintatodistuksesta. Joku muu olisi kuitenkin tehnyt saman työn ja saanut siitä palkan. Kontrollia tarvitaan Sairaanhoitajana esiintyminen on tietenkin vastuutonta ja kertoo, että henkilöä ei tulisi koskaan palkata minkäänlaisiin hoivatehtäviin. Voi olla, että vakavilta virheiltä vältyttiin vain sattumalta. Lempäälän tapauksessa nainen sai venytettyä paljastumistaan hämmentävän pitkään epäuskottavilla selittelyillä, mikä jälleen kerran alleviivaa kontrollin tarvetta. Vain sillä tavoin huijarit saadaan pidettyä poissa ainakin kaikkein kriittisimmistä tehtävistä.